Kirja Cafen näyttely on Marko Hokkasen toinen valokuvanäyttely. Hän kertoo, että erityisesti luontoaiheiset kuvat ovat hänen sydäntään lähellä. Hän ei kuitenkaan halua rajoittaa kuvaamista vain yhteen aihealueeseen, vaan pyrkii kuvaamaan monipuolisesti erilaisia aiheita. Hän käsittelee kaikki ottamansa kuvat kuvankäsittelyohjelmalla. Se on hänen toinen rakas harrastuksensa.  

Marko ja kuvat Kirja Cafessa

Marko Hokkanen on syntynyt Helsingissä, mutta muuttanut viisivuotiaana Joutsaan. Hän on opiskellut useamman vuoden Mikkelissä, missä hän kiinnostui kuvankäsittelystä ja videoeditoinnista. Tosin vain harrastusmielessä kuten hän itse sanoo. Hän muutti sitten työn perässä ensin Lahteen ja sieltä Lammille 2007.

Upeita vesi-ja eläinkuvia

Valokuvauksesta hän kertoo innostuneensa jo nuorena, mutta hänen mielestään sitä ei vielä silloin voinut sanoa harrastukseksi. Digikameran hän hankki vuonna 2004, jolloin hän kiinnostui kuvaamisesta tosissaan. Muutama onnistunut maisemakuva sai hänet todella innostumaan. Varsinainen harrastus alkoi, kun hän osti järjestelmäkameran joulukuussa 2006. Marko sanoo, että hän ei ole koskaan opiskellut kuvaamista.  Hän on sitä mieltä, että kokemuksen kautta oppi menee parhaiten perille, ja liika teoria voi tappaa luovuuden. -Mottoni on ollut, että ”kuvaamalla oppii parhaiten”, Marko kertoo. 

Hienoja värejä, edessä lepo kahdelle.

Ensimmäinen ajatus mennessäni katsomaan näyttelyä oli, että onpa iloisia, lämpimiä värejä.  Kai se on niin, että auringon valo, sen nousu ja lasku innostaa meitä ihmisiä erityisesti. Melkein jokaisesta kuvasta löytyy keltaista ja punaista. Sitten niissä on taivaan kirkasta sineä ja raikkaita ruskeita ja vihreitä sävyjä. Värit kuvissa ovat kirkkaita ja puhtaita. Tulee mieleen, että yksi tärkeä asia kuvissa on valo. Toisaalta niissä on myös sinisen ja harmaan sävyjä, vettä ja jäätä.

Aavesaari

Ruskakuvat ovat aivan oma lukunsa. Niissä hehkuvat punainen, keltainen ja oranssi. Erityisesti ruskakuvista jäivät mieleen sumun sisällä oleva saari ja sateenkaaren alapuolella oleva suoruska. Jääkuutio on mainio oivallus. Pidän myös vieressä olevasta kuutamolla kuvasta. Lepo kahdelle on mielestäni myös hieno kuva. Oikeastaan tässä voisi sanoa kuten yleensä kuvien ollessa kyseessä, että kuvat puhukoot puolestaan.  �

Hetken väri

 
Täysikuu ja jääkuutio

 Teksti ja kuvat: Sirpa Kääriäinen

This entry was posted on Tiistai, Toukokuu 5th, 2009 at 10:50 and is filed under Aiheeton. You can follow any responses to this entry through the RSS 2.0 feed. You can leave a response, or trackback from your own site.