Historia

Paavo Kokkonen, Arja Vähämäki, Keijo Eljos ja Seppo Kiiski

Mikkelin Mobilistit r.y.

mm

Historiaa

Mikkelin seudulla toimi niin vanhojen autojen kuin moottoripyörienkin parissa puuhaavia henkilöitä jo 70-luvulla. Myös paikallista yhteistoimintaa ja epävirallisia tapaamisia oli satunnaisesti, mutta järjestäytyneempää yhteistoimintaa oli lähinnä moottoriurheilupuolella. Muutamia ajoneuvojen säilyttämis- ja entistämistoiminnasta kiinnostuneita oli liittynyt jäseniksi Lahden tai Kuopion alueilla toimiviin mobilistikerhoihin. Ne olivat kuitenkin kaukana ja kynnys osallistua niiden toimintaan oli siten korkea. Vuonna 1983 Mikkelin veteraaniajoneuvoharrastajat järjestivät Kuopio-keskeisen Savon kerhon eräänlaisena alajaostona Ruska-ajot, jotka onnistuivat erittäin hyvin ja keräsivät myös yleisöä yli odotusten. Osittain tämän onnistuneen tapahtuman myötä innostus paikalliseen toimintaan kasvoi entisestään.

Mikkelin Mobilistit ry perustetaan

Mikkelin Mobilistit ry:n perustava kokous pidettiin 29.10.1985 Visulahden Matkailukeskuksen tiloissa. Läsnä kokouksessa oli kaikkiaan 28 henkilöä. Perustettavan yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Pekka Tuhkalainen ja sihteeriksi Olavi Orell. Muiksi hallituksen jäseniksi valittiin Eero Jokinen, Olavi Valkonen, Raimo Koljonen, Jukka Puikkonen ja Juha Leskinen. Perustettu yhdistys päätettiin rekisteröidä ja samassa yhteydessä päätettiin anoa myös SA-HK:n jäsenyyttä. Se saatiin vuoden 1987 alusta lukien. Jo perustavassa kokouksessa sovittiin myös moottoripyöräjaoston perustamisesta kerhon yhteyteen.

Perustettavan kerhon nimestä käytiin vilkas keskustelu. Valtakunnassa ennestään toimivat kuusi alueellista veteraaniajoneuvokerhoa olivat kaikki valinneet nimen tyyliin SA-HK, Helsingin kerho, SA-HK, Tampereen kerho jne. Nimikeskustelu päättyi kokouksessa puhetta johtaneen Pekka Tuhkalaisen ytimekkääseen lausahdukseen: ”Olkoon nimi kerholle vaikka Mikkelin Mobilistit”. Esitys todettiin heti kelvolliseksi ja se sai läsnäolleiden yleisen hyväksynnän.

Mikkelin Mobilistit ry. tuli merkittyä kerhon virallisena nimenä yhdistysrekisteriin seuraavan vuoden kesäkuussa, sääntöjen laatimisen ja kelvolliseen muotoon sorvaamisen ottaessa oman aikansa. Kerhon virallisen perustamissopimuksen allekirjoittivat 29.10.1985 autoteknikko Pekka Tuhkalainen Mikkelin mlk:sta, asentaja Tapani Auvinen ja myyntimies Jukka Puikkonen Mikkelin kaupungista sekä sahateknikko Jyrki Reunanen Ristiinasta

Visulahti-ajot 1984–1992

Mikkelin Mobilistien toiminta oli kahden ensimmäisen toimintavuoden aikana hiukan epäsäännöllistä. Autoille ja konepyörille järjestettiin huhtikuussa kevätnäyttely, 1986 jopa kaksipäiväisenä. Visulahti-ajoa varten nimettiin järjestelytoimikunta heti tammikuussa 1986. Siihen kuuluivat yhdistyksen hallituksen jäsenten lisäksi Tapani Auvinen, Kai Tuurnas, Sami Montonen ja Arto Sepänmaa. Kolmannet Visulahtiajot ajot toteutettiin18. – 20.7.86., ensimmäisenä juuri yhdistysrekisteriin virallisesti merkityn yhdistyksen järjestämänä tapahtumana.

Visulahti-ajot järjestettiin yksipäiväisenä, heinäkuun jälkimmäiselle puoliskolle ajoittuneena tapahtumana myös vuonna 1987. Osanottajamäärä oli vuosittain n. 30 ajoneuvokunnan tietämissä ja enemmistö tapahtumaan osallistuneista oli naapurikerhojen jäsenistöä. Ajotapahtuman yhteydessä järjestettiin alusta alkaen myös rompetori. Kesän 1988 ajoissa oli uutta se, että rompetori järjestettiin kaksipäiväisenä. Tätä järjestelyä osanottajat pitivät erittäin hyvänä, nyt ehti myyntipöytien antiin tutustua kaikessa rauhassa vielä ajojen jälkeisenäkin päivänä. Niinpä Visulahti-ajojen rompetori toteutettiin 2-päiväisenä myös vuonna 1989.

Vuonna 1990 ajot järjestettiin ensimmäistä kertaa tuolloin pidetyn harrasteajoneuvonäyttelyn ja rompetorin, St Michel Oldtimer Run -tapahtuman yhteydessä Mikkelin Raviradalla. Mikkelin Mobilistit oli mukana tämän ensimmäisen Oldtimer Run -tapahtuman järjestelyissä yhteistyössä neljän muun harrasteajoneuvokerhon, 2 CW-kiltan, VW-klubin ja jenkkiautoihin suuntautuneen Claybay Cruisersin ja MB-klubin kanssa. Tämän tapahtuman järjestelytoimikuntaan kuuluivat MM:n puolelta Raimo Koljonen, Juha Ruuth, Risto Tainio ja Risto Teittinen. Tapahtuma on sen jälkeen järjestetty vuosittain, pitopaikka on viime vuosina ollut Visulahden Matkailukeskuksen alue.

Vuonna 2015 vuorossa oli jo 26. St Michel Oldtimer Run -tapahtuma. Järjestelytoimikunnassa on säännönmukaisesti ollut mukana Risto Teittinen perheineen ja lähes joka vuosi Risto Tainio. Oldtimer-tapahtumaa on jatkettu edelleen.

Mikkelin Mobilistit uskaltautui ajojärjestelykokemuksen karttuessa anomaan SA-HK:n retkeilyajojen järjestelyoikeutta vuodelle 1991. Ajojen järjestelyvastuu myös uskottiin kerholle ja SA-HK:n XXXII –retkeilyajot toteutuivat Visulahtiajojen nimellä 7 .- 9.6.1991. Osanottajiksi ilmoittautuneita ajoneuvokuntia oli kaikkiaan 157, joten myös järjestelyt olivat vaativuudeltaan aivan toista luokkaa kuin aiemmissa Visulahtiajoissa. Tapahtumasta selvittiin kunnialla, pitkälti aiempien pienimuotoisten ajojen järjestelyissä kertyneen rutiinin ansiosta. Oldtimer Run -tapahtuma järjestettiin vuonna 1991 Visulahtiajoista erillisenä harrasteajoneuvonäyttelynä 28.6.

Visulahtiajot pidettiin SA-HK:n retkeilyajoja seuraavana kesänä 1992 taas alkuperäisessä muodossaan ja Oldtimer Run -harrasteajoneuvonäyttelyn ja rompetorin yhteydessä. Nämä ajot olivat sinänsä onnistuneet ja tukivat mukavasti St Michel Oldtimer Run -tapahtumaa. Mutta ajojen osanottajamäärä jäi runsaaseen 30 ajoneuvokuntaan. Ajojen jälkipuinnissa alettiinkin tuumia, että tilalle tarvittaisiin jotain uutta.

MM:n kevätrompetori järjestettiin ensimmäisen kerran huhtikuussa 2011 Otavan Vanhalla Sellillä, jossa tapahtuma järjestettiin myös vuonna 2012. Vuosien 2013 ja 2014 rompetori järjestettiin Otavan K-Marketin & Huvikummun piha-alueella. 2015 paikkana oli Aten Marja-Aitan piha-alue (sekä hallitiloja) 5-tien varrella Hirvensalmen Uutelassa.

Mikkelin Mobilistien toiminnan säännönmukaistuminen

Kerhon toimintaan liittyvät jäsenistön kokoukset olivat ensimmäisten parin toimintavuoden ajan hiukan epäsäännöllisin väliajoin. Kokousten pitopaikka vaihtui sen sijaan säännöllisesti. Kun perustava kokous järjestettiin Visulahden Matkailukeskuksen tiloissa, seuraavat pidettiin mm. Mikkelin Autokoulun, ravintola Päämajan, Esso Kiiskinmäen, Etelä-Savon Osuuspankin kerhohuoneiston tiloissa. Olipa kerhon kokouksia myös yksittäisten jäsenten kotona, tutustuttiin mm. Timo Volasen rakenteilla olevaan A-Fordiin Karankamäessä Mäntyharjulla ja automaalauksen menetelmiin ja välineistöön Raimo Koljosen kotitalon yhteydessä olevalla maalaamolla Sairilassa. Kesäkaudella ei kerhon kokouksia yleensä pidetty, mutta kokoonnuttiin kyllä sovittujen tapahtumien järjestelyjen puitteissa.

7.10.1987 tehtiin päätös, että kerhoiltoja aletaan järjestää säännönmukaisesti joka kuukauden ensimmäisenä tiistaina. Paikaksi sovittiin Mikkelin Squash- ja Tennishallin kahvio (Raviradantiellä). Tämä järjestely oli voimassa vuoteen 1992 saakka. Siinä vaiheessa muuttui kokousten pitopaikaksi Rahulan Maamiesseuran talo, kun kerhon uutena puheenjohtajana tuolloin aloittanut Raimo Koljonen onnistui sopimaan talon tilojen säännönmukaisesti toistuvasta käytöstä.

Omat tilat monipuolistavat toimintaa

Hanke kerhon ensimmäisen ”oman toimitilan” saamiseksi käynnistyi syyskesällä 1993. Silloin onnistuttiin ostamaan Mikkelin Autotarvikkeelta purettu, kohtuullisen tilava pressuhalli. Se oli toiminut aiemmin Hyvinkäällä hiekkapuhallushallina. Metallikaaria oli käsitelty purkuvaiheessa jonkin verran suruttomasti. Osa niistä oli mutkilla ja vaati oikomista. Myös hallin katteena toimiva pressu oli repeytynyt purkutyön yhteydessä parista kohdasta reippaanlaisesti. Osien peruskunto oli kuitenkin hyvä.

Hallille löytyi sijoituspaikka vuokramaalta, kerhon perustajajäseniin kuuluvan Olavi Kaipiaisen kotitalon pihan takaa. Sinne tehtiin kesän ja syksyn 1993 aikana perusta uudelle rakennelmalle sorastamalla runsaan 200 m2:n alue keskimäärin 50 – 60 cm:n paksuisella hiekkakerroksella. Seuraavana keväänä käynnistyi pressuhallin kaarien kasaus- ja pystytystyö.

Viikoittain – normaalisti 2 – 3 iltana viikossa järjestettyjä talkooiltoja riitti loppukesään -94. Kerhon jäsenen Tapani Halisen sekä ”ulkopuolisena avustajana” toimineen toisen nosturiauton omistajan Kimmo Ukkosen autonostureilla saatiin raskas katepressu paikoilleen sopivasti ennen syyssateita ja Hallikaiseksi kastetun hallin käyttöönotto tapahtui syyskuussa -94. Ensi vaiheessa sinne sijoitettiin kerholaisten omistuksessa olevaa kalustoa, jota n. 180 m2:n halliin mahtui 16 keskikokoisen henkilöauton verran.

Hallin pystytystyön yhteydessä kerhon toiminnan rytmi vakiintui sellaiseksi, että talkoita pidettiin joka tiistai-ilta, lukuun ottamatta kuukauden ensimmäistä tiistaita, joka varattiin edelleen kuukausikokouksien pitoon.

Omaa ajoneuvokalustoa entisöimään

Kun kerholla nyt oli ajoneuvojen säilytykseen ja myös kesäaikaiseen kunnostukseen soveltuvaa tilaa, ilmaantui tilalle pian käyttöä kerhon omistukseenkin tulevan kaluston säilytys- ja kunnostuspaikkana. Syksyllä 1995 Mikkelin Mobilistit sai lahjoituksena Ristiinan kunnalta käytöstä jo useamman vuoden poissa olleen, mutta tekniikaltaan täysin käyttökuntoisen Fargo-paloauton vm. -62. Auton lahjoitukseen liittyi sellainen ehto, että kerho sitoutui entisöimään auton museoajoneuvoksi vuonna 1999 odotettavissa olevaan Ristiinan kunnan 350-vuotisjuhlatapahtumaan mennessä. Tiedossa oli siis yhteistä puuhaa pitkäksi aikaa.

Toinen Mikkelin Mobilisteille lahjoituksena saatu ajoneuvo vastaanotettiin talvella 1996. Alun perin saksalaissyntyinen, mutta pitkään Suomen kansalaisena ollut mikkeliläinen, Stephan Funke lahjoitti kerholle omistamansa, täysin toimintakuntoisen ja lähes vailla korroosiovaurioita säilyneen Wartburg 311 -henkiöauton. Warresta tuli Mikkelin Mobilistien ensimmäinen oma museoajoneuvo, kun se läpäisi fiksauksen ja tekniikkaan liittyvien säätö- ja pienten kunnostustoimien jälkeen museokatsastuksen kesällä 1997.

Talkootöitä tehtiin aktiivisesti myöskin Fargon entisöinnin parissa koko kesän ja syksyn -97. Vaikka auton tekniikka oli hyvässä kunnossa, oli monivuotinen ulkosäilytys jättänyt auton koriin jälkensä. Peltitöitäkin jouduttiin tekemään jonkin verran, mutta ennen eniten aikaa vaativat uutta maalausta edeltävät pohjatyöt. Talven ajan Fargo-projekti oli olosuhteiden pakosta lepotilassa, mutta toukokuusta 98 alkaen paloauton parissa jatkettiin entistä suuremmalla tarmolla.

Kesän -98 kääntyessä jo syksyksi Fargo saatiin lopulta maalaamoon. Kunnollista pintamaalausta ei olisi saatu aikaiseksi pressuhallin tiloissa, vaikka entisöintityössä oli mukana yhtenä sitkeimmistä puurtajista automaalari parhaasta päästä. Vuoden 98 lopulla ja talven 99 kuluessa S. ja V. Variksen maalaamosta palautunut Fargo sijoitettiin kerhon Hiirolan pressuhallin naapuristossa sijaitsevaan kerhon perustajajäsenen Olavi Kaipiaisen lämpimään verstastilaan. Siellä autoon asennettiin takaisin mm. kaikki ikkunat ja listat sekä muut maalauksen vuoksi irrotetut osat. Myös sisusta puhdistettiin ja fiksattiin perusteellisesti. 4.5.1999 auto lopulta museotarkastettiin. Työtunteja sen entisöinnissä oli kertynyt parisen tuhatta. Ristiinan kunnan 350-vuotisjuhlassa 13.6.1999 Fargo esiintyi ensimmäisen kerran museokilvissä.

Suur-Saimaan ympäriajot

Imatran-Lappeenrannan alueelle oli perustettu vuonna 1989 uusi veteraaniajoneuvokerho, Etelä-Karjalan Vanhat Ajoneuvot ry. E-KVA:n jäsenistön kanssa oli henkilötason yhteyksiä, joiden pohjalta sovittiin kesällä 1992 kerhojen yhteisestä saunaillasta. Se toteutui elokuussa, kun tarkoitukseen löydettiin sopiva paikka Suomenniemeltä, Kuolimon rannalta. Siellä toimivan Martan Tuvan (nykyisin Kiesilän Kievari) alueella eteläsavolaiset ja eteläkarjalaiset harrastajat kokoontuivat vaihtamaan kuulumisia ja tutkailemaan toistensa kalustoa. Juttu luisti ja illan kuluessa tuli todettua, että tällaiselle yhteiselle toiminnalle oli tilauksensa. Keskustelun myötä heräsi ajatus, että kerhot voisivat ehkä kokeilla yhdessä sellaistakin ajotapahtumaa, jonka järjestämiseen kummankaan omat resurssit yksin eivät riittäneet. Tiedettiin, että jo ainakin 50-luvulla oli kierretty Saimaata autoilla jonkinlaisen ST-ajon puitteissa. Entäpä, jos järjestettäisiin veteraaniajoneuvoille kaksipäiväiset ajot, joissa kierrettäisiin Saimaa? Sopivaksi ajankohdaksi todettiin juhannuksen jälkeinen viikonvaihde, jolle ei ennestään osunut minkäänlaista mobilistitapahtumaa. Kesälomakauden alku saattaisi hyvinkin herättää mielenkiintoa laajemmallakin alueella.

Sovittiin, että ajatusta kehiteltäisiin. Asiaa ideoimaan kokoonnuttiin seuraavana talvena Lappeenrantaan Esko Paakkarin (E-KVA:n silloinen varapuheenjohtaja ja MA-tarkastaja) kotiin. Mukana E-KVA:n puolelta olivat myös kerhon puheenjohtaja Tuomo Vormisto ja sihteeri Juha Varis. Mikkelin Mobilistien puolelta mukana olivat kerhon tuore puheenjohtaja Raimo Koljonen, perustajajäseniin kuulunut pitkän linjan mobilisti Seppo Siitari sekä Paavo Kokkonen ja Juha Ruuth.

Yhteisen neuvonpidon ja ideoinnin lopputuloksena oli päätös, että seuraavana kesänä järjestetään kaksipäiväinen ajotapahtuma, jonka ajoreitillä olisi mittaa reilut 300 km. Ensimmäisten Suur-Saimaan Ympäriajojen lähtöpaikaksi sovittiin Mikkeli ja osanottajien yöpymis- ja ajojen iltajuhlapaikaksi hotelli Vuoksenhovi Imatralla. Tehtävärasteja kummallekin ajopäivälle olisi viisi ja kumpikin järjestävä kerho vastaisi viiden tehtävärastin toteuttamisesta. Ennakolta sovittiin myös, että tulisipa tästä kokeilusta tappiota tai ylijäämää, se jaettaisiin puoliksi järjestävien kerhojen kesken. Näin ei kumpikaan kerho joutuisi kantamaan taloudellisesti ylivoimaista riskiä.

Ensimmäisiin Suur-Saimaan Ympäriajoihin osanottajia kutsuttiin SA-HK:n lehdessä Hyrysysyssä julkaistulla ilmoituksella. Aiemmin Visulahti-ajoissa mukana olleille viesti uusimuotoisesta ajosta pyrittiin välittämään myös suusta-suuhun -menetelmällä.

Ensimmäisiin Suur-Saimaan Ympäriajoihin ilmoittautuikin yhteensä 52 ajoneuvokuntaa. Näistä 50 selviytyi totuttua haasteellisemmasta reitistä maaliin saakka. Mukana olleet arvostivat kaksipäiväisessä ajotapahtumassa kiireettömyyttä sekä sitä, että toisiin osanottajiin ja heidän kalustoonsa pääsi tutustumaan ihan toisella tavalla, kuin mihin oli totuttu. Iltajuhlan yhteyteen Imatran Vuoksenhovin pihalle syntyi kuin luonnostaan ajoneuvonäyttely, johon yleisöllä oli vapaa pääsy.

Vuoden 1994 Suur-Saimaan Ympäriajoihin otti osaa jo 71 ajoneuvokuntaa ja näistä 36 oli sellaisia, jotka olivat olleet mukana edellisvuotisessakin ajossa. Vuoden 1995 ajoissa osanottajia oli 76 ja ajoneuvokuntaa. Näistä 26 oli sellaisia, jotka olivat olleet mukana molemmissa edellisissä Suur-Saimaan Ympäriajoissa. Vuonna 1996 osanottajia oli jo 89. Vuonna 1997 osanottajamäärää jouduttiin ensimmäisen kerran rajoittamaan, mukaan hyväksyttiin 100 ensimmäiseksi ilmoittautunutta ajoneuvokuntaa, joista maaliin saakka pääsi 97.

Kymmenensien Suur-Saimaan Ympäriajojen iltajuhlassa vuonna 2002 Mikkelin Nuijamiehessä voitiin luovuttaa Ajoneuvoksen kunniakirja yhteensä 11 henkilölle todisteena osanotosta kaikkiin siihen mennessä järjestettyihin Suur-Saimaan Ympäriajoihin. Järjestelytalkoissa oli sen vuoden ajoissa kaikkiaan n. 80 talkoolaista E-KVA:n ja Mikkelin Mobilistien jäsenistöstä tai heidän perhe- ja tuttavapiiristään.

Ajojen suosio on säilynyt siitä eteenpäinkin vankkana. Vuoden 2008 Suur-Saimaan Ympäriajojen yhteydessä Ajoneuvoksen kunniakirjan sai kaikkiaan 6 osanottajaa. Yksi uusista kunniakirjan saajista oli Emilia Juvonen Espoosta. Hän saavutti ensimmäisenä naisena ao. tittelin. Ajoneuvoksien yhteismäärä nousi kesällä 2008 46:een. Vuoden 2015 Suur-Saimaan Ympäriajojen jälkeen ajoneuvoksia on jo 97 kpl ja näistä Ajonestoreiksi (20 ajokertaa) edenneitäkin 6 kpl.

Kantakorttiprojekti

Suomessa rekisteröityjen ajoneuvojen kantakortit, jotka olivat vuosilta 1920-66, oli luovutettu Mikkelin läänistä aikanaan vuonna 1979 Päijät-Hämeen Mobilisteille, koska se oli lähin toiminnassa oleva veteraaniajoneuvokerho ja sitoutui kantakorttien säilytykseen. Mikkelin Mobilistit sai kantakortit Lahdesta haltuunsa vuonna 1996. Kantakortit sijoitettiin Raimo Koljosen kotitalon yhteydessä olevaan verstastilaan. Syksyllä -96 kantakorttien sisältämiä tietoja alettiin tallentaa tietokoneelle Raimo Koljosen toimiessa tallentajana ja Vesa Nykäsen avustaessa tietoteknisissä asioissa.

Käytännössä tietokoneelle vietiin tiedot autoista vuosilta 1920 – 39. Uudemman autokaluston osalta tiedot ovat edelleen käsikorteilla, järjestettynä ajoneuvon rekisterinumeron mukaan. Vanhassa Mikkelin läänissä rekisteröityinä olevat moottoripyörät taas ovat kantakorteilla järjestettynä ajoneuvomerkin ja vuosimallin mukaan, kuten myös traktorit. Työsarkaa tietojen tallentamisessa bittimuotoon (esim. ”koneellisen” etsimistoiminnon mahdollistamiseksi) riittää vielä pitkälle tulevaisuuteen. Joka tapauksessa alkuperäisaineisto on (yksittäisiin kuntiin rajoittuvia poikkeuksia lukuun ottamatta) tallessa ja huolellisessa säilytyksessä.

Mikkelin Mobilistien hallussa olevien kantakorttien skannaus ja tallennus digitaalimuotoon alkoi syksyllä 2014 työllistämisvaroin toteutuvana työnä Kansallisarkiston ohjaamana ja mikkeliläisen Digitointikeskuksen toteuttamana. 29.10.2015 mennessä MM:n hallussa olevista kantakorteista on digitoitu noin 65 % ja työ jatkuu. Digitoinnin jälkeen kantakorttitietojen etsiminen internetin kautta tulee mahdolliseksi mm. ajoneuvon valmistenumeron, rekisterinumeron, merkin jne. hakukriteerin perusteella. Mikkelin Lääninhallituksen hallussa olleet kantakortit on tähän päivään mennessä jo digitoitu.

”Uusiin” toimitiloihin

Vuoden 2002 alusta Mikkelin Mobilistit sai Mikkelin kaupungilta vuokralle ”uudet” ja hyvin toimivat toimitilat, joiden sijainti Mikkelin Tenholankadulla on erittäin hyvä. Matkaa torilta on vain reilun kilometrin verran. Rakennus on Mikkelin ensimmäisiä, ellei peräti ensimmäinen kokobetoninen teollisuusrakennus. Se rakennettiin vuonna 1914 Mikkelin Meijerin toimitiloiksi. Myöhemmin siinä oli toiminut pitkään autokorjaamo.

Kerhon uusissa toimitiloissa oli hallitilaa n. 120 m2 ja lisäksi kerho- ja sosiaalitiloiksi remontoitavissa oleva toimisto- ja varaosavarasto-osa. Mobilistien muuttaessa rakennukseen se oli purkutuomion alla. Niinpä vuokranantaja ei suostunut solmimaan vuokrasopimusta kolmea kuukautta pitemmällä irtisanomisajalla. Kerhon jäsenistö uskalsi kuitenkin remontoida tilat – tosin kevyehköllä kädellä – harrastetoiminnan tarpeisiin sopiviksi. Vajaan 40 neliön kerhohuone saatiin syntymään yhdistämällä autokorjaamon varaosavarasto, toimisto ja töiden vastaanottotilat. Näin saatiin kelvolliset puitteet yhteisille palavereille ja tiloista muodostui luontevasti myös lukusali. Hallitilojen yhdestä nurkkauksesta eristettiin n. 15 m2:n suuruinen arkistotila, jonne ajoneuvojen kantakortitkin siirrettiin kotivarastosta. Kun hallitilaan saatiin hankittua ajoneuvonosturi, pystyttiin jäsenistölle tarjoamaan mahdollisuus omankin kaluston pikkuremontteihin. Nosturi on ollut tarpeen myös kerhon Warrenkin vuosikatsastuksiin valmistauduttaessa ja välillä auton tekniikan perusteellisemmankin tutkailun yhteydessä.

Tenholan vuokrahallista katkesi veden tulo toukokuussa 2011. Mikkelin kaupunki ei halunnut enää korjata vesiputkistoa Tenholankadun alta ja niinpä ko. tilat ovat olleet vailla vettä (ja vessan toimintaa) siitä alkaen. Sähkölämmitys lopetettiin Tenholasta elokuussa 2011, kun tiloissa ei enää ollut halkeavia vesijohtoja. Arkistohuoneessa Tenholassa säilytetty materiaali oli siirretty pääosiltaan Otavan hallin talvella 2011 rakennettuun arkistohuoneeseen. Tenholan halli on edelleen yhdistyksellä Mikkelin kaupungilta vuokralla nk. kylmänä tilana (3 kk:n irtisanomisaika) ja siellä säilytetään yhdistyksen ja jäsenistön ajoneuvoja

Mikkelin Mobilistien omistukseen saatiin syksyllä 2000 vanha paloautoaihio, vuosimallia 1929 ja merkiltään Chevrolet. Auto oli toiminut aikanaan Lähemäen VPK:n paloautona ja sijoitettu lopulta täysin palvelleena Lähemäen Lastentalon pihaan leikkikentän somisteeksi. Pitkä seisominen ulkosalla oli lahottanut autovanhuksesta sekä puu- että metalliosat ja lopulta se päätyi kaupungin varikolle keulan osoittaessa kohti Kuusakoski Oy:n sulattamoa. Kerho onnistui pelastamaan autoaihion kaupungin varikolta Hiirolan pessuhalliin, jossa purkutyöt alkoivat. Kun toiminnan painopiste siirtyi talvella 2002 Tenholankadun lämpimiin tiloihin, aherrus myös ”Letukan” parissa alkoi määrätietoisemmin.

Projekti tiedettiin haastavaksi, joten siihen lähdettiin ilman aikataulutavoitteita. Laatutavoitteet sen sijaan asetettiin tiukoiksi. Auto entistetään uutta vastaavaan kuntoon. Käytännössä auto purettiin täysin yksittäisiksi osiksi. Sen parissa on aherrettu jo kuutisen vuotta, keskimäärin kerran viikossa ja useimmiten 2 – 6 henkilön voimin. Myöskin puuttuvia osia on etsitty sekä harrastetuttujen varastoista ympäri Suomea että koluamalla määrätietoisesti rompetoreja. Nyt ollaan siinä vaiheessa, että peltisepät (Juhani Haimilahti ja Tuure Kiiskinen) ovat päässeet valmistamiensa tai kunnostamiensa osien yhteensovitukseen ja auton koko tekniikka alkaa olla kunnostettu.

Sitkeimpinä seppinä voidaan ehkä mainita Veikot Lång ja Saalasti, Sepot Kiiski ja Pesu sekä auton puutyöt pääasiassa tehnyt Vesa Paasonen. Satunnaisemmin Letukka-projektin parissa on ollut mukana ainakin tusinan verran kerhon muuta jäsenistöstä. Auton valmistumista on vielä ennenaikaista veikkailla, mutta mahdollisuuksien rajoissa on, että se valmistuu vielä tällä vuosikymmenellä. Chevroletin museokatsastus tapahtui 24.6.2015

Chevrolet 1930 Lue tarina

Oman tuvan hankkiminen

Kerholle oli ostettu (sopivan tilaisuuden osuessa kohdalle) vuosimallia 1936 oleva umpipaloautoprojekti, joka oli toiminut aikanaan Mikkelissä Esikaupungin VPK:n käytössä. Se sijoitettiin säilöön Tenholankadun hallitiloihin. Hiirolan pressuhallissa oli säilytyksessä lähinnä käyttökalustoksi luokiteltava MB 913 -linja-auto, joten ”Hallikaisenkin” tilat olivat aika täynnä. Letukka-projektin osat olivat hajallaan ympäri Tenholankadun hallia ja vireillä oli samanaikaisesti monien kohtien kunnostusta. Kerholle saatiin vuonna 2007 lahjoituksina vielä lisäkalustoa; kesällä pertunmaalainen Lauri Isokuortti lahjoitti hyväkuntoisen Wartburg 311 -projektin ja sen mukana kahden varaosa-auton osat. Syksyllä 2007 UPM-Kymmenen Pelloksen vaneritehtaat Ristiinasta lahjoittivat kerholle täysin kunnossa olevan Bedford-paloauton, vuosimallia -64. Lahjoitusauto saatiin kerholle juuri katsastettuna ja polttoainetankki täynnä. Warre-projekti sijoitettiin Hiirolan pressuhalliin, mutta Bedfordia ei hennottu varastoida kylmiin tiloihin, vaan se sijoitettiin Tenholankadun lämpimään halliin. Kalustoa ja työn alla olevaa projektia alkoi olla niin paljon, että heräsi huoli vuokrasuhteen pysyvyydestä. Jos kaupunki irtisanoisi jonain päivänä Tenholankadun vuokrasopimuksen, mikä silloin eteen? Alettiin kuulostella sopivia vaihtoehtoisia toimitiloja.

Vuokratiloja käytiin katsastamassa mm. Senaatti-Kiinteistöjen hallitsemilta entisiltä VR:n veturitalleilta. Siellä vuokrataso nousi niin korkeaksi, että ajatus piti hylätä. Mikkelistä ja sen ympäristöstä tutkailtiin myös sopivia tontteja. Hallitilan rakentaminen talkoovoimin olisi täysin mahdollista, olihan porukalla sekä näyttöä talkootyön toimivuudesta että myös osaamista rakennushommissa. Sopivaa tonttia ei kuitenkaan tuntunut osuvan kohdalle. Joulukuun alussa 2007 asia sai kuitenkin uuden käänteen. Myyntiin tuli Mikkelin Otavasta, n. 13 kilometrin päässä kaupungin keskustasta vanhahko teollisuushalli. Sen rakennusvuosi oli 1956, runkorakenteet betonista ja tiilestä. Tämän vajaan 400 m2 hallin ostosta käynnistettiin neuvottelut ja toiset neuvottelut tarvittiin rahoitusmahdollisuuksien selvittämiseksi. Kohdetta käytiin katsomassa kerholaisten voimin joulun ja uudenvuodenpyhien välillä. Tammikuun 2008 kuukausikokouksessa hanketta käsiteltiin isommalla porukalla ja lopulta Mikkelin Mobilistit ja myyjänä ollut puusepänliike OTAKA Oy solmivat esisopimuksen hallikaupasta. Lopullinen kauppa tehtiin aprillipäivänä 1.4.2008, johon mennessä halli vapautui myyjän käytöstä. Hallikaupan rahoitusvaihtoehtoja selvitettäessä esillä oli mm. kiinteistöosakeyhtiön perustaminen. Kauppa tehtiin kuitenkin lopulta suoraan Mikkelin Mobilistien nimiin. Olennainen osa, yli kolmannes kauppahinnasta, saatiin jäsenistöltä lahjoituksina tai määräaikaisena avustuksena.

Otavan hallia on remontoitu kesän ja syksyn 2008 ajan. Tiistaitalkoiden painopiste suunnattiin kesän 08 lopulla Otavaan ja marraskuun alkuun mennessä tilat saatiin siihen kuntoon, että niitä voitiin esitellä jäsenistölle järjestetyn pienimuotoisen pikkujoulun merkeissä. Uuden hallin yhteyteen saatiin syntymään kokoustila, johon mahtuu luontevasti 50-60 henkilöä. Kerhon tai kerholaisten ajoneuvokalustoa n. 300 m 2 hallitilaan mahtuu runsaat 20 kpl. Otavan hallin peltikatto uusittiin kesällä 2010 talkoovoimin J. Jäppisen toimiessa opastajana ja varsinaisen maalaustyön tekijänä. Samassa yhteydessä kunnostettiin myös hallin räystäskourut ja syöksytorvet poistoputkineen.

Hallin lämmitys on hoidettu pääosin puita polttamalla ja talkootyönä. Polttopuita on saatu lahjoituksina, hankittu talkootyöllä sekä myös ostettu jonkin verran. Elokuussa 2015 uusittiin Otavan vanhan hallin peltikatto. Tarkoituksena oli ensin jatkaa katon räystäitä, mutta kyseisen remontin hankaluuden takia ja peltiseppä Erkki Lahden tarjottua sekä käytännön työhön että katon rahoitukseen liittyvää vetoapua päädyttiin peltikaton uusintaan.

Uuden hallin rakentaminen Otavaan

Otavan tontille alettiin suunnitella uutta hallia keväällä 2012. Työ aloitettiin puiden kaadolla kesän 2012 aikana ja Seppo Liukkonen poisti tontin eteläpäätyyn kaavaillun rakennuspaikan kohdalta kantojen lisäksi pintamaat ja tasoitti alueen T. ja O. Hämäläisen maanrakennusfirmalta lainassa olleilla kaivurilla ja kuorma-autolla (syyskuussa 2012). Uuden hallin rakennuslupahakemus jätettiin lokakuussa 2012 ja myönteinen lupapäätös saatiin seuraavan vuoden tammikuussa. Varsinaiset rakennustyöt käynnistyivät 13.7.2013 salaojien kaivulla ja kapilaarikatkona toimivan murskeen levittämisellä rakennuspohjaan (S.Liukkonen toimi edelleen kaivinkoneoperaattorina). Rakennuksen sokkeli muurattiin elokuun aikana ja seinärunko saatiin pystyyn syyskuun 2013 lopussa. Vesikattoon rakenteilla oleva n. 200 neliön halli saatiin lokakuun kuluessa ja tuulensuojalevyt naulattiin seiniin nekin vielä ennen lumien tuloa.

Kun alkutalvi 2014 oli pääosin lauha, jatkettiin töitä lämpöeriteiden asentamisella. Taukoa pidettiin tammikuussa 2014 vain parin tiistai-iltapäivän ajan tiukemman pakkasen takia. Kevään 2014 aikana sisäseinät saatiin verhoiltua ja kesän aikana myös ulkoseinä saivat suojakseen peltipinnan. Valmiiksi hallin voidaan katsoa tulleen joulun ja uudenvuoden välillä 2014, kun viimeisetkin ikkunoiden pellitykset saatiin tehtyä.

Otavan uuden hallin rakennustyöt tehtiin lähes kokonaan talkoovoimin. Taloudellisesti merkittävän panoksen antoivat rakennusprojektiin niin konetöitä vuoron perään tehneet Pertti Myyryläinen ja Veijo Kuukka kuin peltikaton teossa opastanut ja merkittävän materiaalilahjoituksen tehnyt Erkki Lahti. Rakennusprojektiin saatiin EU-tukea (toimintalinja Leader) eri vaiheissa yhteensä n. 21300 euroa. Hyväksytty kokonaiskustannusarvio oli 63900 euroa, jossa huomioitiin tehdyt talkootyötunnit 10 euron a-hinnan mukaan laskettuna). Yhdistyksen omaa rahaa halliprojekti vaati n. 19500 euroa (+ myöhemmin asennettu ilmalämpöpumppu).

Talkootyötunteja rakennusprojektin yhteydessä kertyi kaikkiaan 4265 kpl + konetyötunneiksi kirjattuja talkootyötunteja 66 kpl. Uuden hallin lattia maalattiin ja ilmalämpöpumppu asennettiin vasta heinäkuussa 2015, jonka jälkeen hallin perälle tehtiin vielä varastohyllyt. Varsinaiseen aktiivikäyttöön uusi halli otettiin loppukesästä 2015.

Kalustomuutokset 2010 – 2015

Heinäkuussa 2006 yhdistykselle K.Pursiaisen autopurkaamolta ostettu Ristiinan Pallpoilijoiden entinen linja-auto MB 913 ei mennyt katsastuksesta läpi enää kesällä 2008 ja se myytiin takaisin Pursiaiselle heinäkuussa 2009.
Bedford paloauto saatiin museokatsastuskuntoon huhtikuussa 2011 ja ma-kilpiin 23.5.2011. Se siirrettiin säilytykseen Tenholankadulle ja siellä hitaasti edennyt Chevrolet saatiin sijoitettua Otavan hallin korjaamotiloihin, joissa auton äärellä sopi puuhaamaan useammankin henkilön voimin samanaikaisesti. Letukan peltiosat saivat lopullisen maalipinnan vuoden 2012 lopussa J. Konttisen maalaamossa. Puuosien maalaus tapahtui kevättalvella 2015. Samanaikaisesti viimeisteltiin ajoneuvon tekniikkaa mm. sähkötöiden ja jarrujen osalta. Museokilpiin Letukka valmistui 14 vuoden työn tuloksena kesäkuussa 2015. Vaadittujen työtuntien määrästä ei pidetty kirjaa.

Donau-Sisu –merkkinen pakettiautoporjekti (todennäköisesti ainut Suomessa jäljellä oleva) saatiin kerholle lahjoituksena Olli Varjosaarelta Anttolasta syksyllä 2011. Se siirrettiin Hiirolan Hallikaiseen toukokuussa 2012 ja odottaa siellä mahdollista entisöinnin alkamista joskus tulevaisuudessa.

Kerholle saatiin tammikuussa 2013 Suur-Savon Sähköltä Unimog 406 maastokuorma-auto (vm. -67) palkkiona toisen vastaavanlaisen fiksaamisesta vuoden 2012 aikana. Myös tämä kerhon Unimog on säilytyksessä Hiirolan Hallikaisessa ja sen ajokuntoon saattaminen vaatii aiinakin kytkinremontin tekoa.

Kerholle ostettiin kesällä 2014 Toyota Crown –henkilöauto, vm. -66. Auto on periaatteessa ajokuntoinen, mutta sitä ei ole katsastettu liikenteeseen, vaan ajoneuvo odottaa entisöintiä ja on säilytyksessä Otavan hallin tiloissa.

Puheenjohtajat:

Pekka Tuhkalainen 1985 – 1992
Raimo Koljonen 1992 – 1999
Veikko Lång 1999 – 2000
Juhani Pöntinen 2000 – 2004
Olavi Valkonen 2004 – 2008
Kari Laukkanen 2009 – 2016
Teemu Karonen 2017 –

Rahastonhoitajat:

Jukka Leskinen 1985 – 1989
Risto Teittinen 1989 – 2011
Anne Kuukka 2012 –

Sihteerit:

Oiva Orell 1985-1990
Olavi Valkonen 1991 – 1994
Paavo Kokkonen 1995 – 2015
Risto Ruuskanen 2016 –

MA-tarkastajat:

Pekka Tuhkalainen, Timo Volanen 1987 –
Hannu Lampinen 1994 – 1999
Arto Hynninen 2000 –
Seppo Liukkonen, Marko Ukkonen 2014 –

Kantakorttivastaavat

Raimo Koljonen n. 95 – 2003
Olavi Valkonen 2003 – 2012
Keijo Eljos 2012 –

Kunniajäsen:

Raimo Koljonen kunniajäseneksi 2.2.1999-

Hopeoitu MM:n kerhomerkki

1995 Tapani Auvinen kerho 10 v.
1995 Pekka Tuhkalainen kerho 10 v.
1995 Jyrki Reunanen kerho 10 v.
1995 Raimo O. Honkanen kerho 10 v.
1995 Seppo Siitari kerho 10 v.
1997 Pentti Kähäri 70 v.

Vuoden mobilisti

Vuoden Mobilisti –valinta otettiin yhdistyksessä käyttöön vuonna 2009 Olavi Summasen ja Eija Salokatveen aloitteesta. Tähän mennessä tittelin ovat saaneet:
2009 Seppo Pesu
2010 Paavo Kokkonen
2011 Pertti Myyryläinen
2012 Seija Hytönen
2013 Keijo Eljos
2014 Seppo Kiiski
2015 Erkki Lahti
2016 Kari Laukkanen

SAHK vuoden mobilisti

Raimo Koljoselle SAHK:n Vuoden mobilisti -kiertopalkinto 1998

Kerhon standaari

Kerhon standaari otettiin käyttöön keväällä 1996

  • * N:o 1 Raimo Koljonen 60 v. 7/1996
  • * N:o 2 SA-HK 1996
  • * N:o 3 E-KVA Etelä-Karjalan Vanhat Ajoneuvot ry.
  • * N:o 4 Paavo Kokkonen 50 v. 8/1997
  • * N:o 5 Pekka Tuhkalainen 50 v. 6/1999
  • * N:o 6 Seppo Siitari 60 v. 1/2000
  • * N:o 7 Jyrki Reunanen 60 v. 1/2000
  • * N:o 8 Vaasan Veteraaniautoseura 20.5.2000 (25 v.)
  • * N:o 9 Savon Kerho 9/2003 (30 v.)
  • * N:o 10 Raimo O. Honkanen 70 v. 5/2005
  • * N:o 11 Erkki Pettinen 70 v. 6/2005
  • * N:o 12 Veikko Lång 11/2005 kerho 20 v.
  • * N:o 13 Olavi Valkonen 11/2005 kerho 20 v.
  • * N:o 14 Keijo Eljos 50 v. 9/2006
  • * N:o 15 Päijät-Hämeen Mobilistit ry 11.11.2006 (30 v.)
  • * N:o 16 Veikko Saalasti 60 v. 1/2007
  • * N:o 17 Kari Laukkanen 60 v. 4/2010
  • * N:o 18 Risto Teittinen 50 v. 5/2010
  • * N:o 19 Arja Vähämäki 50 v. 10/2010
  • * N:o 20 Olavi Summanen 70 v. 1/2011
  • * N:o 21 Seppo Kiiski 70 v. 1/2011
  • * N:o 22 Juha Ruuth 50 v. 5/2011
  • * N:o 23 Olavi Kaipiainen 70 v. 11/2011
  • * N:o 24 Seppo Pesu 70 v. 5/2013
  • * N:o 25 Timo Volanen 70 v. 7/2013
  • * N:o 26 Jouni Hämäläinen 70 v. 3/2014
  • * N:o 27 Seppo Liukkonen 50 v. 11/2014
  • * N:o 28 Pertti Myyryläinen 50 v. 5/2015
  • * N:o 29 Tapani Auvinen 60 v. 7/2015

Kerhon kunniajäseneksi valittiin 2.2.1999 alkaen Raimo Koljonen

SAHK:n kultainen ansiomerkki

  • 30.6.2012 Raimo O. Honkanen SSYA 20 v.
  • 30.6.2012 Paavo Kokkonen SSYA 20 v.
  • 30.6.2012 Risto Teittinen SSYA 20 v.
  • 30.6.2012 Pekka Tuhkalainen SSYA 20 v.

SAHK:n hopeinen ansiomerkki:

Mikkelin Mobilistien 25-vuotisjuhlassa 2.11.2010 SAHK:n hopeisen ansiomerkin saivat:

  • 11/2010 Olavi Kaipiainen
  • 11/2010 Pekka Tuhkalainen
  • 11/2010 Olavi Valkonen
  • 11/2010 Paavo Kokkonen
  • 11/2010 Timo Volanen
  • 11/2010 Veikko Lång
  • 11/2010 Risto Teittinen
  • 11/2010 Keijo Eljos
  • 11/2010 Veikko Saalasti

Erkki Pettinen 6/2012 SSYA 20 vuotta

Eijan ja Ollin ajot

aloitettiin kesän 2011 lopulla. Sen jälkeen ne on ajettu joka vuosi matkareitin ja tapahtuman luonteen vaihdellessa hiukan eri vuosina.

Mikkelin Mobilistit 30 vuotta 28.10.2015

Mikkelin Mobilistit 3

SAHK:n hopeinen ansiomerkki:

  • 11/2015 Markku Arminen
  • 11/2015 Rauno Hokkanen
  • 11/2015 Seija Hytönen
  • 11/2010 Jouni Hämäläinen
  • 11/2015 Seppo Kiiski
  • 11/2015 Veijo Kuukka
  • 11/2015 Erkki Lahti
  • 11/2015 Kari Laukkanen
  • 11/2015 Pertti Myyryläinen
  • 11/2015 Oiva Myyryläinen
  • 11/2015 Vesa Paasonen
  • 11/2015 Seppo Pesu
  • 11/2015 Risto Ruuskanen
  • 11/2015 Arja Vähämäki

Lue lisää:

Mikkelin Mobilistien kotisivut

Nettilehti Miämedia

Tervetuloa tutustumaan toimintaan!

mm_banneri13