Archive for the ‘Aiheeton’ Category

Kyyvesi kuntoo – hanke; toimintaa jo vuosi takana

torstai, helmikuu 10th, 2011

TAUSTAA

Kymijoen – Suomenlahden pintavesien hoidon suunnittelussa Kyyvesi mainittiin olevan erinomaisessa kunnossa.  Asiasta tuli noin 120 muistutusta, mikä määrä aiheutti vesistön tarkemman tarkastelu. Lopulliseen suunnitelmaan asia korjattiin ja samalla suunnitelmaan merkittiin Kyyveden lahtialueiden poikkevan ekologiselta tilaltaan keskeisestä Kyyvedestä. Kyyveden Suovunselkä oli jo aiemmin rajattu omaksi vesimuodostumakseen.

Etelä-Savon pintavesien hoidon toimepideohjelma 2010 -2015 valmistui joulukuussa 2009. Toimenpideohjelmaa valmisteltaessa aloitettiin Etelä-Savon ympäristökeskuskessa (nyk. Etelä-Savon ELY) alkuvuodesta 2009 valmistella toimintaryhmän perustamista Kyyvedelle.

Toiminnan järjestäytyminen

Toimintaryhmä järjestäytyi 15.12.2009 ja otti nimekseen Kyyvesi kuntoon -hanke. Hankettaa ohjaamaan perustettiin ohjausryhmä ja sille käsiteltäväksi tulevia asioita valmistelee työryhmä, eli ”Työnyrkki”.

Ohjusryhmässä on laaja edustus vesien käyttäjistä, vesialueen omistajista, metsä- ja maatalouden toimijatahoista, alueen kunnista ja keskeisistä viranomaisista.

Puheenjohtajana toimii Veli Manninen , joka edustaa Haukivuoren aluejohtokuntaa. Varapuheenjohtaja on Vesa Tyrväinen Kyyveden kalastusalueelta ja sihteerinä toimii ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY:stä.

Kahdeksanhenkinen työnyrkki on asioita valmisteleva ja omalta osaltaan toimeenpaneva elin. Puheenjohtaja on Veli Manninen ja sihteeri Reijo Lähteenmäki.

Hankkeen työnyrkki maastokatselmuksella syyskuussa 2010

Hankkeen työnyrkki maastokatselmuksella syyskuussa 2010

 Työnyrkki laati vuosisuunnitelman, jossa keskeisenä tehtävänä oli saattaa Kyyveden kunnostus- ja hoitosuunnittelu alkuun.

 

 

 

 

 

 

 

Toiminta vuonna 2010

Ohjausryhmän kokouksia pidettiin kaksi, työnyrkki kokoontui  viisi kertaa.

Suovu siistiksi -hanke

Suovun kunnostamiseksi perustettiin toimintaryhmä lokakuussa 2009. Ryhmä toimii Kyyvesi kuntoon – hankkeen eräänä paikallisena toimintaryhmänä. Ryhmästä on ohjausryhmässä ja työnyrkissä edustus. Suovu siistiksi hankkeen toimintaryhmässä on viisi jäsentä ja lisäksi ryhmässä on kaksi asiantuntijajäsentä. Ryhmän puheenjohtajana toimii Yrjö Takkinen. Ryhmä on toteuttanut kosteikon suunnitteluhankkeen Purukorvenojan suualueelle sekä toteutti Suovun – Hirviselän alueen koekalastukset.

Viikarinlahti -yhdistys ja Luusniemen alue

Yhdistys toimii Viikarinlahden alueella. Yhdistyksestä on ohjausryhmässä ja työnyrkissä edustus. Aktiiviset edustajat alueelta ovat Matti Salonen ja Harri Lahikainen.

Luusniemen kylätapahtumassa

Luusniemen kylätapahtumassa

 

 

 

 

 

 

 

 

Härkäjärven – Siikalahden alue

Kangasniemen Kutemajärvellä pidettiin huhtikuussa tupailta, jossa Kyyvesi kuntoon – hanketta esiteltiin alueen asukkaille. Härkäjärven luusuan alueella tehtiin kesäkuussa niittotarpeen kartoitus maastotarkastuksena. Alueella on kiinnostusta mm. hoitopyynnin  ja koeverkkokalastusken järjestämiseen. Osakaskuntien yhteistyön aikaansaaminen alueella on tärkeää. Alueella toimivan Härkäjärven laskuyhtiön puheenjohtaja Risto Wallin on käynnistänyt osakaskuntien myötävaikutuksella alueellisen suunnittelun.

Härkäjärven luusuan alueella on niittotarvetta

Härkäjärven luusuan alueella on niittotarvetta

 

 

 

 

 

 

 

 

Eri toimintakokonaisuudet

Kyyveden vedenkorkeus

Kyyveden kalastusalue on tehnyt ELY -keskukselle aloitteen Kyyveden alivesien nostamisesta. ELY -keskus selvitti vedenkorkeuden noostamisen kannalta tärkeitä taustatekijöitä kartoittamalla lasku-uomaa Rauhasalmea. Loppuvuodesta ELY -keskus valitsi alivedenkorkeuden nostomahdollisuuksien selvittämiseen konsultin. Kyyvesi kuntoon – hanke ei sinänsä edistä nostohanketta vaan sen rooli asiassa on lähinnä tiedottava.

Kyyveden matalaa hiekkarantaa

Kyyveden matalaa hiekkarantaa

 

Tiedustelu/kysely

Toteutettiin Haukivuoren kotiseutumarkkinoiden yhteydessä koskien koko Kyyvettä. Luusniemellä, Härkäjärvellä sekä Suovulla toteutettiin tarkennettu kysely. Kaikkiaan palautteita saatiin Kyyveden alueelta 152 kpl. Palautteet kläsiteltiin ELY_keskuksessa ja niiden antia ruodittiin alustavasti mm. ohjausryhmässä syksyllä. Kyselyn tulosten perusteella alkaa muodostua näkemyksiä hoitotoimien kohdistamistarpeista. Ohjausryhmän aloittamaa keskustelua ja tiedon välittämistä jatketaan ja tavoitteena on löytää yhteinen näkemys Kyyveden tulevasta tilatavoitteesta.

 

 

Viestinta/tiedotus

Viestinnässä keskityttiin tekemään kunnostus- ja hoitotoimien organisaatiota tutuksi alueen asukkaille. Työnyrkki laati viestintäsuunnitelman, jonka toteutumista arvioitiin loppuvuoden kokouksessa. Suunnitelma toteutui hyvin mm. kylä- ja toritapahtumien osalta ja paikallislehdissä hankkeesta oli useita eri artikkeleita.

Otavan Opiston ylläpitämälle nettilehti-tyyppiselle sivustolle laadittiin oma blogisivusto. Sivuja päivitettiin muutaman kerran vuoden aikana. Paikallisia kirjoituksia on sivuilla mm. Suovulta ja Härkäjärven suunnalta.

Teltta torilla

Teltta torilla

Tiedotustilaisuudet: Kutemajärven kyläilta, 29 osallistujaa. Luusniemen kylätapahtuma, 80 kävijää. Haukivuoren kotiseutumarkkinat, 150 kävijää. Mikkelin kalamarkkinat, 1500 kävijää. Pieksämäen kalamarkkinat, 300 kävijää. Kaikkiaan kylä- ja toritapahtumissa tavoitettiin runsaat 2000 henkilöä. Tapahtumissa pyrittiin vuorovaikutteiseen keskusteluun asiakkaiden kanssa.

Maa- ja metsätalous

Työnyrkki kartoitti mahdollisuuksia maatalouden vesiensuojeluhankkeen aikaansaamista tärkeimmille maatalousalueille. Hankkeen eteenpäin viemiseksi tarvitaan suunnittelija-/toimintataho, joka voi perehtyä alueen ongelmiin ja laatia hanke-esityksen. ELY-keskus otti vesinäytteitä työnyrkin esityksestaä muutamilta maatalouden kuormittamilta alueilta. 

Pöllänojan-Purukorvenojan suulaueelle valmistui kosteikkosuunnitelma, jonka suunnittelun on hoitanut Suovu siistiksi -ryhmä. Loppuvuodesta ryhmä valmisteli kosteikkohankkeen toteuttamista ja haki alkutoimiin rahoitusta Haukivuoren aluejohtokunnalta.

Etelä-Savon metsäkeskus on päivittänyt Suovun alueella olevan luonnonhoitohankkeen suunnitelmia. Purukorvenojan varrelle on sovittu maanomistajan kanssa tehtävästä kosteikosta. Lisäksi Purukorvenojan alueelle on suunniteltu rakennettavaksi putkipatoja metsätalouden vesiensuojeluun.

Lietjärven peltoalueen kuivatus tulee saada toimivaksi. Tilanne alueella 13.04.2010

Lietjärven peltoalueen kuivatus tulee saada toimivaksi. Tilanne alueella 13.04.2010

 

 

 

 

 

 

 

 

Kalastus

Koekalastus toteutettiin Suovulla, Hirviselällä ja Kapustasalmen yläpuolisella vesialueella. Tulosten perusteella ELY-keskuksessa laadittiin arviot hoitotarpeesta.

Paikalliset asukkaat olivat kiitettävän innokkaasti koekalastuksia tekemässä. Kuva Yrjö Takkinen

Paikalliset asukkaat olivat kiitettävän innokkaasti koekalastuksia tekemässä. Kuva Yrjö Takkinen

Kyyvesi kuntoon – hankkeen ohjausryhmä linjasi tehopyynnin järjestämisen erityisen tärkeäksi mm. Suovun ja Hirviselän alueille. Työnyrkki suunnitteli pyydysrakennuskurssin, jonka avulla toteutetaan alueen teho- ja hoitopyyntihankkeet. Kurssi on meneillään Haukivuorella Mikkelin kansalaisopiston myötävaikutuksella. Paikallisesti käytännön toteutuksesta huolehtii Suovu siistiksi -ryhmä

Vesikasvillisuuden poisto

Vesikasvien poistosta on olemassa esitykset/alustava suunnitelma Siikalahdelta ja Nykälän alueelta. Nykälänjoessa, Nykälänkosken alapuolella, tehtiin kasvillisuuden poistotarpeen arvio loppusyksystä. ELY -keskus teki kesällä vesikasvikartoitukset liittyen toimenpideohjelman seurantaohjelmaan.

 

 

Muut toiminnat

Paikalliset asukkaat ovat olleet aktiivisesti mukana mm. levähavaintoja tekemässä.

Hyalotecha dissielensis-levä voi edelleenkin hyvin Kyyvedellä. Levä havaittiin ensimmäisen kerran vuoden 1985 jälkeen.

Hyalotecha dissielensis-levä voi edelleenkin hyvin Kyyvedellä. Levä havaittiin ensimmäisen kerran vuoden 1985 jälkeen.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Työnyrkki suunnitteli näkösyvyyskartoitustra koko Kyyveden alueelle. Loppuvuodesta laadittiin ELY -keskuksessa havaintopaikkojen verkosto. Tarkoituksena on tarkkailla näkösyvyyttä paikoilla, joista on havaintoja jo pidemmältä aikaväliltä. Kyyveden kalastusalue etsii havaitsijat. Ennen avovesikauden alkua pidetään havaitsijoille koulutus näkösyvyyden tarkkailusta.

Toimintakertomuksen laati

Reijo Lähteenmäki, ympäristösuunnittelija

Etelä-Savon ELY

Markkinoilla riitti keskusteltavaa Kyyveden tilasta

perjantai, joulukuu 17th, 2010

Kesäinen sää houkutteli Kyyvesi kuntoon -hankkeen infoteltalle Haukivuoren kotiseutumarkkinoilla  3.7 runsaasti kävijöitä. Ensimmäiset kiinnostuneet vierailivat teltalla jo yhdeksän aikoihin. Kävijöitä riitti aina klo 14 tienoille. Kaikkiaan teltalla arvioitiin käyneen noin 150 kiinnostunutta asiakasta. Asukkaille Kyyveden kuntoa luotaavaan tiedusteluun saatiin paikalla 40 vastausta.

Mikkelissä kalamarkkinoilla 20 – 22.8 teltalla vieraili runsain määrin kävijöitä. Kävijöiden kokonaismääräksi arvioitiin 1 500 ja henkilökohtaisen kontaktin esittelijöihin otti noin 400 – 500 henkilöä. Ensimmäisen päivän aikana teltalla vieraili noin 150 kontaktin ottanutta kävijää. Kiinnostusta herätti lähinnä fosforikuormituksen jakautumista esittävä posteri ja Kyyveden valuma-aluetta esittävä kartta. Monikaan kävijöistä ei ollut tietoinen, kunka laajalta alueelta vedet virtaavat Kyyveteen. Tiedusteluun saatiin vastauksia parisenkymmentä.

 HPIM5723

Kalamarkkinat Pieksämäellä tarjosivat oivan tilaisuuden laajentaa Pieksämäen seudun asukkaiden näkemystä Kyyveden hoidon ulottuvuudesta. Karttatyöskentely oli monille mieleen ja kartalle laitettiinkin useita merkintöjä kunnostus- ja hoitotarpeista.

 

 

 

Pieksämäen kalamarkkinoilla 16.9 Kyyvesi kuntoon -hanketta esiteltiin yleisölle mm. teemalla ”Latvavedet – selvät vedet”. Tarkoituksena oli saada yleisö tietoiseksi siitä, että vedet valuvat Kyyveteen Pieksämäen tasalta ja jopa pohjoispuolelta. Kalamarkkinat loppuivat jo klo 14.00, joten päivä jäi esittelyajan suhteen vajaaksi. Kävijmäärää rajoittaa myös se, että kalamarkkinapäivä on keskellä viikkoa. Infotelttaan tutustui noin 300 henkilöä, joista henkilökohtaisen kontaktin esittelijöihin otti noin 150 asiakasta. Kiinnostuksen kohteet olivat samankaltaiset kuin Haukivuorella ja Mikkelissä. Ensimmäiset kävijät olivat aamulla teltalla jo siinä vaiheessa, kun esitemateriaalia laitettiin esille.

Kaikkiaan markkinoilla tavoitettiin runsaat 2000 asiakasta, joten hankkeen tiedotuksen voidaan todeta  onnistuneen varsin hyvin.

Härkäjärven ja Letvenlammen kesäkuulumisia

tiistai, kesäkuu 22nd, 2010

Se on nyt kesä. Kevät meni, samoin kevättulvat. Tulva ei ollut ollenkaan niin paha, kuin ennakkoon aavisteltiin. Kelit suosivat ja suurin osa kosteudesta haihtui taivahan tuuliin.

Korkeimmillaan vesi käväisi Härkäjärvessä 26.4, jolloin mittauspisteen lukema oli 129. Letvessä lukema oli samaan aikaan 116. Vappusateet antoivat takapakkia ja vapun jälkeen olimme vain sentin päässä huippulukemista.

Sen jälkeen vesi onkin laskenut tasaisen varmasti ja nyt kesäkuun puolivälissä alan toivoa, että lasku hiljenisi reilusti. Järven korkeuslukema on n. 80 ja Letven n. 60. Vesikään ei mene enää padon yli tasaisena mattona, vaan särkyy kivissä.

 Harkajarven_pato_kesa

Tulvaveden aikana oli kiva katsoa, koivuntaiminen istutuksen lomassa, Törmäjoen sillan alapuolen mutkassa, miten telkät laskettelivat jokea alas. Hetken päästä ne lensivät takaisin järvelle ja uusi liukumäki alas.

Kesäkuun kymmenennen päivän tienoilla joku pesimisessään myöhästynyt telkkä oli kuvitellut löytäneensä mahtavan pesäpöntön, kun oli lentänyt grillikotani savupiipusta alas. No hätähän sille raukalle oli tullut, kun ulosmeno samaa kautta ei onnistunutkaan. Onneksi satuin kuulemaan oudon äänen kodasta ja avasin oven. Ulostulo ei kuitenkaan onnistunut välittömästi, mutta jätin oven auki. Aamulla oli vieras poissa, mutta kota oli aika siivottomassa kunnossa.

Toukokuun helteet innoittivat järven pohjakasvuston kasvuun ja nyt kun vedenpinta laskee, niin lumpeen- ja ulpukanlehtiä on näkyvissä pilvin pimein koko lahden alueella. Samoin on varmaan muissakin matalissa lahdissa. Niittoporukoille olisi tekemistä heti juhannukselta.

Kevään informaatiokokouksessa oli puhetta, että tulevana kesänä järveä kartoitetaan. Nyt tiedän, että heinäkuussa järvelle tulee vieras Buster – vene sitä työtä tekemään. Lupasin, että saavat laskea paattinsa veteen rannastani. Joten eteenpäin mennään yhteisessä tavoitteessa.

Pieni pyyntö minulla on juhannusta varten. Älkää jättäkö juhannuskokkojen tuhkia ja hiiliä rantaveteen. Sehän on silloin sama, kuin heittäisitte apulantaa järveen. Rehevöityminenhän siitä seuraa.

Tervetuloa kaikki kesäasukkaat viihtymään rannoilla mutta myös ”kärsimään” inisevistä itikoista. Niitäkin on alkukesän kelit suosineet. Paarmat, nuo kesän viimeiset muuttolinnut vielä puuttuvat, mutta kunhan kelit lämpenevät, nii eiköhän nekin saavu joukkoomme.

Terveisin

Anita Törn

 

ENNAKKOTIETO

Härkäjärven järvenlaskuyhtiön vuosikokous pidetään sunnuntaina 18.7.2010 klo 14.00 Korholan koululla.

Luusniemen kylätapahtumassa tietoa Kyyvedestä

maanantai, kesäkuu 14th, 2010

Luusniemellä esiteltiin kyläläisille ja kesäasukkaille Kyyvesi kuntoon -hanketta lauantaina 12.6.2010. Tilaisuus alkoi klo 12.00 ja heti kylätalo täyttyi innokkaista kuulijoista. Kävijöitä riitti aina lähelle klo 16.00.

Juttua oli monenlaista alkaen isoista kalasaaliista ja päättyen Kyyveden alueella tapahtuneeseen puutavaran uittoon.

Kyyveden tila ja vesistön hoito kiinnostaa

Kyyveden tila ja vesistön hoito kiinnostaa

Paikalla arvioitiin käyneen noin 80 henkilöä. Osa pistäytyi kahvilla ja ostoksilla. Kunnostus- ja  hoitohankeen kannalta on parasta, että suurin osa oli kiinnostunut Kyyveden tilasta.
Kyyvesi on suurjärvi ja sen hoito ei ole kaikkein helpoin tehtävä. Kuulijat olivat kuitenkin tyytyväisiä kuulemaansa, koska hanke on järjestäytynyt ja eri hankkeita suunnitellaan sekä valmistellaan.
Luusniemellä oli järjestetty kysely hoitohankkeen tiimoilta. Kyselylomakkeita kesä- ja paikallisille asukkaille oli jaettu kolmesataa kappaletta. Kylätapahtumaan oli palautuksia tullut 70 kpl, joten palautusprosentti on 23 %. Tämä on varsin hyvä määrä ja osoittaa myös kiinnostusta vesistön hoitoon. Lomakkeiden sisältämät tiedot tullaan käsittelemään ELY -keskuksessa. Nyt kerättyjen  ja muiltakin Kyyveden osa-alueilta kerättävien tietojen pohjalta syntyy tarkempi kuva hoidon tarpeesta.
Lomakkeen palauttaneiden kesken arvottiin 10 kpl WEKE-katiskoita. Myös muutama REHEVÖITYNEEN JÄRVEN KUNNOSTUS JA HOITO – opas oli arvonnassa. Katiskat oli lahjoittanut Kyyveden kalastusalue ja oppaat Etelä-Savon ELY -keskus.
Karttojen äärellä riitti tarinaa

Karttojen äärellä riitti tarinaa

Pöydälle oli asetettu kartta Luusniemen lähivesistä. Kartalle toivottiin merkittävän mm. sopivia kosteikkoalueita, niittoa tarvitsevat alueet ja myös muut vesistön hoidon kannalta tärkeät seikat. Kiitettävästi kartalle merkintöjä ilmestyikin. Keskusteluissa kävi ilmi, että Kyyveden nuotta-apajista ei ole tarkkaa tietoa. Nyt Luusniemeltä kartalle merkittiin alueita, joissa nuottaa tiedettiin vedetyn, tai joissa on vedetty viime aikoina.
Kivisen ja karikkoisen Kyyveden kalastaminen nuotalla on vaikeaa, ellei tiedä paikkoja, joissa nuotta kulkee.
Luento Kyyveden tilasta. Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki kertoo

Luento Kyyveden tilasta. Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki kertoo

Vesistön hoidon ja kunnostuksen paikallinen yhteistoiminta syntyy luontevasti Viikarinlahti -yhdistyksen sekä Luusniemen Läntinen ja Itäinen – osakaskuntien kesken. Tarvittavat hoitotoimet kohdentuvat juuri niille alueille, joissa hoitotarvetta on.
Hanuri soi Luusniemen kylätapahtumassa

Hanuri soi Luusniemen kylätapahtumassa

 Ei koko päivä suinkaan ollut pelkkää vesienhoitoa. Tapahtumassa nautittiin myös musiikista ja huumoripitoisesta ohjelmasta. Valitettavasti  taiteilijoiden nimet jäivät minulta unohduksiin. Kuitenkin jotain tarttui muistiin; Pirjo-rouva kertoi olevansa entinen Kartano ja kotoisin Iisvedeltä.  Joka tapauksessa hän sai paikalla olleet taukojumpaan ja iloiselle mielelle. KIITOS!

Seuraavan kerran Kyyvesi kuntoon -hanketta esitellään HAUKIVUOREN KOTISEUTUPÄIVILLÄ heinäkuussa sekä MIKKELIN KALAMARKKINOILLA elokuussa ja PIEKSÄMÄEN KALAMARKKINOILLA syyskuussa.

 

Kuvat: Matti Salonen

Teksti: Reijo Lähteenmäki

Härkäjärven ja Letvenlammen kuulumisia helmikuun lopulla

perjantai, huhtikuu 23rd, 2010

Pohjapatojen rakentamisesta on kulunut puoli vuotta ja kalataloudellisen kunnostuksen päättymisestä reilut pari kuukautta. Miltä alueella nyt näyttää?

Hyvältä, sanon minä ja myös tuntuu. Ennen kaikkea siksi, että on ensimmäinen talvi yli 15 vuoteen, kun ei ole tarvinnut keikkua jäisillä alustoilla ja taiteilla patopuiden kanssa. Vesi virtaa ja vettä on riittänyt siitä huolimatta, että syksy oli äärimmäisen kuiva, eikä suojakelejä ole ollut lisäämässä vesivarantoja.

Lumi peittää kosken pintakiviä. Kaunista katseltavaa!

Lumi peittää kosken pintakiviä. Kaunista katseltavaa!

Otetaanpa tähän tilannekatsaus. Patojen rakentamisen jälkeen veden korkeus lähti kuivasta syksystä johtuen hitaaseen nousuun. Vettä oli järvessä esim. 16.9.2009 mittarin kohdalla, siis minun rannassa, 37 cm ja Letvessä 0 cm. Korkeudet 16.10.2009 olivat 49 cm ja 16 cm. Siitä nousu jatkui ja talven ensimmäisten lumien sulamisvedet nostivat korkeudet talven huippuun, jolloin järvessä oli 75 – 76 cm. Korkeus Letvessä oli 49 cm, maksimissaan se käväisi 52 sentissä. Joulukuussa alkanut pakkasjakso on vajuttanut vettä pikku hiljaa ja nyt, maaliskuun alussa, korkeudet ovat vakiintuneet järven 59 cm ja Letven 33 cm tasolle.

Mielenkiinnolla odotellaan millaiseksi kevät muotoutuu ja miten nopeasti lumet hupenevat. Se ainakin on varmaa, että keväällä kannatta käydä katsomassa ”kosken kuohuja” ja kalojen nousua Härkäjärveen.

 
Jos kevät tulee kohisten, niin saamme kokea voimakkaan kevättulvan ja sen aiheuttamat haitat. Jää nähtäväksi päästäänkö jopa 80-luvun ennätystulvaan. Silloin meillä oli katiskat heti maantien poskessa pyytämässä kutuhaukea ja saalista tuli. Joen puolelta vedet olivat vastassa heti navetan takana. Jos kevään tulo on maltillista, pääsemme normaalitulvaan. Aika näyttää.

Minkeillä oli syksyllä maukas pitopöytä, kun kalataloudellista kunnostusta varten pyydystetyt ravut palautettiin takaisin jokeen. Voi olla, että kaikki eivät kylmästä vedestä johtuen enää päässeet parhaisiin mahdollisiin suojapaikkoihin. Venevajaani ja laiturilleni alkoi nimittäin ilmestyä rapujen saksia ja minkin jälkiä. Toivottavasti riittävä määrä rapuja jää kuitenkin siemeneksi kasvamaan.

Onkohan täällä lähimailla enää minkinpyytäjiä? Loukut saisi välittömästi tuoda rantaani, sillä minkkikanta on turhan vahva.

Toinen talven vakioasukas on saukko, jonka jälkiä näkee jatkuvasti jokipenkalla ja venevajassani. Nyt helmikuun taitteessa tämä veijeri oli tutkinut pihamaani, jäljistä päätellen erittäin tarkastikin. Reitti oli kulkenut venevajastani pihamaan kautta jokirantaan ja sieltä sitten iloinen mahalasku jokeen.

On hienoa, että patoasia on nyt kunnossa. Veden korkeuksien muutoksia seuraan edelleenkin muutaman kerran kuukaudessa ja raportoin tiedot kuukausittain ELY -keskukseen. Saatujen tietojen perusteella tehdään johtopäätökset patojen toimivuudesta. Jos veden korkeuksissa haitaan merkittäviä ja pitkäaikaisia (useamman vuoden seuranta) poikkeamia lupaehdoissa määritetyistä korkeuksista, niin sitten on korjaavien toimenpiteiden aika

Nyt keskitytään seuraamaan luontoa ja nauttimaam kevättalvesta ja tulevasta keväästä.

Terveisin Anita Törn

KUTSU HÄRKÄJÄRVEN ALUEEN TUPAILTAAN

keskiviikko, huhtikuu 7th, 2010

 

Osana Kyyvesi kuntoon -projektia Etelä-Savon ELY-keskus kertoilee Härkäjärven alueeseen liittyvistä suunnitelmista.

Tervetuloa siis keskustelemaan ja kuulemaan Härkäjärven alueen vesistöjen ylläpidosta ja kalakantojen elinolojen hoidosta KORHOLAN KOULULLE KUTEMAJÄRVELLE perjanataina 23.4.2010 klo 18.30.

Osoite Pieksämäentie 1402, Kutemajärvi.

Tilaisuus&toiminnat on siis osa Kyyvesi kuntoon-Projektia ja siitä meille on tarkemmin kertomassa Etelä-Savon ELY -keskuksen ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki sekä Kyyveden kalastusalueen puheenjohtaja Vesa Tyrväinen.

Härkäjärveen & Kyyvesi kuntoon liittyviä tiedotteita ja tämän kutsun voi lukea myös projektin internet-sivuilta www.miamedia.fi/kyyvesikuntoon/.

LÄMPIMÄSTI TERVETULOA !!

Härkäjärven laskuyhtiön ym. sekä alueen osakaskuntien puolesta

Risto Wallin               Raimo Savolainen              Tuomo Salin

Lisätietoja tapahtumasta – Risto Wallin puh. 0400 – 448 248

Tavoitteita Suovun kunnostuksessa

tiistai, helmikuu 23rd, 2010

Tavoitehakuisuus on valttia

Suovun kunnostus- ja hoitohanke etenee. Hankkeen ”Työnyrkki” kokoontui pohtimaan kunnostustavoitteita Pieksämäelle Etelä-Savon metsäkeskuksen tiloihin 4.2.2010.

Toimikunta asetti Suovun kunnostukselle seuraavat tavoitteeet vuodelle 2010:

1. Purukorvenojan kosteikon suunnitelmat tehdään valmiiksi ja toteutus järestetään saatavan/käytössä olevan rahoituksen mukaisesti. Tarkoituksenmukaista on saada Tervalahti mukaan kosteikkojärjestelyihin.

2. Tehokalastus aloitetaan Suovulla sekä vesikasvien niitto toteutetaan olosuhteiden sallimissa rajoissa.

3. Itäjoen kosteikon perustamiseen tähtäävät toimenpiteet toteutetaan Etelä-Savon Metsäkeskuksen kartoituksen antamien mahdollisuuksien mukaan.

Kokous metsäkeskuksessa Pieksämäellä

Kokous metsäkeskuksessa Pieksämäellä

  • Käytössä toimikunnalla on Haukivuoren aluejohtokunnalta rahoitustukea. Lisäksi Tiiholan, Naakkiman ja Hovinsalon osakaskunnat ovat hakeneet yhdessä rahoitusta Kyyveden kalastusalueelta kosteikkojen toteuttamiseen.

Purukorvenojan kosteikon suunnittelu on alkanut jo vuodenvaihteessa. Lumitilanteen vuoksi maastomittaukset voidaan toteuttaa myöhemmin keväällä. Tältä osin toimenpiteet ensimmäisen tavoitteen saaavuttamiseksi ovat alkaneet. 

Kasvillisuusrannat mahdollistavat ravinteiden käsittelyn
Kasvillisuusrannat mahdollistavat ravinteiden käsittelyn
  • Vesikasvillisuuden niitto vaatii kartoitus- ja suunnittelutyötä ennenkuin päästään toteuttamiseen asti. 
  • Tehopyynnin järjestäminen tapahtuu osakaskuntien avustuksella ja toimin. Pyyntivälineitä alueelta löytyy ja käytännön työn suunnittelu tehdään kevään aikana. Ratkaistava on mm. saaliskalojen käsittely ja sijoitus. Kesällä toteutetaan Suovulla koeverkkokalastus.
  • Itäjoen suualueen kosteikon suunnittelu etenee maastokäynnillä kevään aikana.
  • Toimikunta asetti Suovun fosforitason  vähentämisen tavoitteeksi 30 %. Tavoite on kunnianhimoinen ja on pitkällä aikavälillä mahdollista saavuttaa.
Tavoitetta vuoteen 2025
Tavoitetta vuoteen 2025
  • Käytännössä veden fosforipitoisuuden osalta olisi tavoiteltava alle 40 µg P/l tasoa. Nykyisellään Suovun veden fosforipitoisuus on tasoa 60 µg P/l. Klorofyllin osalta tavoitteena on alle 25 µg/l taso, nykyisen 40 µg /l sijaan. Nämä tavoitteet vähentäisivät merkittävästi mm. leväkukinnan mahdollisuuksia Suovulla.
  • Toimikunta on omalta osaltaan KYYVESI KUNTOON -hankkeen yksi toimijataho. Yhteys tähän suurempaan kokonaisuuteen toimii hyvin.  Useat toimikunnan jäsenet toimivat myös Kyyvesi kuntoon -hankkeen ohjusryhmässä.

Suovu siistiksi; puheenjohtajalta

torstai, tammikuu 28th, 2010

Verkonlasku

Suovu siistiksi hanke lähti liikkeelle jo joulukuussa 2008. Haukivuoren paikallislehdessä ollut yleisönosaston kirjoitus keräsi yhteen Kyyveden ja Suovunselän veden laadun heikkenemisestä huolestuneita tahoja. Ensimmäisessä kokoontumisessa kartoitettiin kansalaisten havaintoja veden laadun muutoksista n. 60 vuoden ajalta.

Samaan aikaan Kymijoen -Suomenlahden vesienhoitosuunnitelman vuosille 2009 – 2015 valmistelun yhteydessä keräsi Etelä-Savon ympäristökeskus kansalaispalautetta vesistöiltä. Edellä mainittu havaintoaineisto lähettettiin ympäristökeskukseen. Samalla ilmaistiin kansalaisten huoli veden laadun hitaasti tapahtuvasta huononemisesta.

Vuoden 2009 aikana syntyi aivan itsestään ”Puhtaamman Kyyveden puolesta” vapaaehtoinen kansalaisliike. Lokakuussa pidettiin Suovua käsittelevä tupailta. Keskustelun päätteeksi osanottajat nimesivät edustajat SUOVU SIISTIKSI -toimikuntaan.

Toimikuntaan nimettiin osakaskuntien edustajat, Mikkelin kaupungin, MTK:n, metsänhoitoyhdistyksen sekä ranta-asukkaiden edustaja. Lisäksi toimikunta kuulee tarvittaessa asiantuntijajäseniä.

Vuoden 2009 lopulla nimettiin 5 hengen suunnitteluryhmä, joka on aloittanut toimepideohjelman laatimisen ja rahoituksen hakemisen hankkeelle. Lisäksi on tehty ensimmäisenä toimenpiteenä veden fosforipitoisuuden kuormitusmittaukset Suovuun laskevista sekä siitä poistuvista puroista. Tulokset ovat valmistuneet tammikuun aikana.

Talven aikana laaditaan Purukorvenojan suualueelle kosteikkosuunnitelma. Sen rakentamisen aikataulu määräytyy mm. käytettävissä olevan rahoituksen mukaan.

SUOVU SIISTIKSI -hanke kuuluu osana Kyyvesi kuntoon hankkeen toimikuntaa.

SUOVU SIISTIKSI -hankkeen ensimmäiset askeleet on nyt otettu. Edessä on monien vuosien työ. Suovun vaikutuspiirissä olevat toimijat ovat valmiina osallistumaan talkoisiin kotijärvensä puolesta. Seuraava suunnitteluryhmän kokous pidetään Pieksämäellä 4.2.2010. Tuolloin päätetään mm. kesällä 2010 tehtävistä toimenpiteistä. Kalakannan selvitys kesän aikaan antaa lisätietoja kunnostuksen ja hoidon suunnitteluun.

Hankkeemme tiedottaa tapahtumista tällä sivustolla.

HAUKIVUORELLA 27.01.2010

Yrjö Takkinen

SUOVU SIISTIKSI suunnitteluryhmä

Suovu siistiksi – ryhmä toimii

perjantai, tammikuu 22nd, 2010
Kyyveden Suovunselän kunto on puhuttanut paikallisia asukkaita pitkään
Kymijoen-Suomenlahden vesienhoidon suunnitelmassa on Suovu luokiteltu ekologiselta luokaltaan välttäväksi. Siinä suhteessa olemme ykkösiä, sillä Etelä-Savossa ei muita välttäviä vesiä ole.
Kesällä 2009 tilanteen parantamiseksi alettiin toimia. Nyt näkyy pilkahdus valoa synkeän tunnelin päässä. Olemme lähteneet liikkeelle ja saaneet jotain aikaiseksikin. Lehtiartikkeleita Suovun tiimoilta on julkaistu useita, paikallinen ”tupailta” on pidetty, hankeryhmä on järjestäytynyt, vesinäytteitä Suovuun laskevista uomista on otettu, kosteikkosuunnittelu on aloitettu jne. Vauhdissa ollaan ja toivon mukaan pysytäänkin.
Taustalla näkyvälle alueelle tehdään kosteikko.

Taustalla näkyvälle alueelle tehdään kosteikko.

 SUOVU SIISTIKSI -hanke on siis järjestäytynyt ja nyt ollaan vaiheessa, jossa tehdään yleissuunnitelmaa, pohditaan mahdollisia rahoituslähteitä ja pidetään yhteyttä KYYVESI KUNTOON -hankkeeseen. Suovun kunnostaminen ja hoito on yksi keskeisistä ja tärkeimmistä Kyyveden hoidon osa-alueista.

Suuntaviivat yleissuunnitelmasta ovat olemassa. Seuraavan kerran hankkeen ”työnyrkki” kokoontuu 4.2.2010 Pieksämäellä.

Tervehdys Kyyveden kulkijat!

perjantai, tammikuu 22nd, 2010

Tänne alkaa ilmestyä tietoja Kyyveden kunnostushankkeesta.

Aurinko laskee Kyyvedellä, kaunista!

Aurinko laskee Kyyvedellä, kaunista!

Pysykäähän juonessa mukana ja tarkkailkaa sivustoja!