Archive for maaliskuu, 2011

Muunnettua totuutta

torstai, maaliskuu 31st, 2011

Huhtikuun eka


Sain tässä inspiksen kirjoitella katsellessani ulos ikkunasta kauniiseen keväiseen luontoon. Mustarastas oli ruokailemassa auringonkukan siemeniä nokkien ja lukemattomat muut lajitoverit samoin. Tämä talvihan on ollut monella tavoin erikoinen tällä leveysasteella – no mitäpä erikoista siinä on jos talvella sataa lunta ja on pakkasta.

Tänä talvena kuitenkin on lyöty kaikenlaisia ennätyksiä, kuten pisimpään jatkunut pakkasen puolella pysyminen. En nyt muista moneksiko vuorokaudeksi se minun kohdallani sattui, mutta kyllä sitä tuntui riittävän. Yhtenä päivänä oli niin kova pakkanen, että kun tulin ulkotöitten jälkeen sisälle ja aloin riisua huopatöppösiä pois jalastani, niin eikös ne olleet menneet niin kovaan jäähän, että töppösenvarsi lohkesi kuin porsliinimaljakko, sirpaleiksi se meni sillä kertaa, ehkä liian suuri lämmönvaihtelu tupaan tullessa sen teki.

Toinen asia, johon minä kiinnitin huomiota oli, lumen korkeus. Luntahan on satanut lähes jokaisena päivänä ja yönä. Katsellessani tuota minun 9½ m:n lipputankoani, niin eikös vaan sen puoliväliin asti olekin lunta kertynyt, tosin siinä saattaa olla hieman lingolla heitettyä pihalunta mukana.

Aika moni henkilö on tuolla facebookissakin tänä talvena manaillut, että pitää lähteä lunta mättämään milloin pihalta milloin katolta, mutta minulle lumen paikasta toiseen heittäminen on ollut mukavaa puuhaa, olen nauttinut siitä suunnattomasti.

Omalla kohdallani talvi on mennyt aikalailla mukavasti kissaa, koiraa ja lintuja syötellen, niin linnut ne riiviöt ovat syöneet minut lähes konkurssin partaalle. Pitäisi EU:lta pyytää ensi talvea varten apurahoja, jotta nuo siivekkäät oliot saisivat kunnolla ravintoa.

Niin tehän tietysti haluaisitte tietää kaiken minusta mitä muuta minulle kuuluu, mutta kaikkea en kyllä paljasta, rakkauselämästäni en liikoja höpise, kuten ei myöskään eräs edesmennyt ystäväni, joka asian hyvin vähäsanaisesti ilmaisi sanomalla ”en kerro sänkyasioistani mitään, paitsi sen että hekuman hetkellä naiseni huusi, raapi, potki ja pieri”, joten minulla ei tuosta asiasta ole mitään sen enempää tietoa. Olen tosin tutustunut kahteen uuteen ystävään tässä kovimman talven aikana, toisen nimi on Rebotec kuten tuon toisenkin näyttää olevan; lienevät kaksoset. Niistä on tullut mulle hyvin läheiset ystävät, en jätä niitä edes WC:hen mennessä ja yölläkin laitan ne sänkyäni vasten nukkumaan. Ne ovat antaneet potkua elämääni.

Palaan vielä tähän kovaan pakkastalveen, ja sen seurauksiin. Uunia ja takkaa piti lämmittää joka päivä kovasti, niin kovasti että saumat alkoivat uunista rakoilla, joten minun täytyi ruveta harkitsemaan uusia lämmitysmuotoja, ja niitähän on pilvin pimein tarjolla joka kaupassa. Tukiaisen kaupasta löytyikin minulle sopiva vaihtoehto, sen asennus kuitenkin hieman myöhästyy, sillä kaikkien rakenteilla olvien atomivoimaloiden valmistuminen on myöhässä. Ristiinalainen metallialan erikoisliike Rematoorio valmistaa sydänosan takkaani vahvasta pellistä ja Tukiainen myy uusinta uutta olevan ydinuunin, joka kesällä asennetaan tupaani. Sain ostetuksi Fortumin Loviisan voimalaitokselta polttoainetta, joka riittää tupani lämmitykseen, ajatelkaa 350 vuodeksi eteenpäin. Puuongelmat loppuivat siihen paikkaan.

Voin vetää putket kasvihuoneeseen ja lämmittää sitä koko talven, voin kasvattaa vihanneksia ja yrttejä siellä, vaikka porkkanoita.  Naapuriin juuri rakenteilla oleva talokin voisi saada siitä edullista lämpöä kohtuuhintaan, mutta vielä ei olla siitä neuvoteltu vakavasti. Kuitenkin ensi talvena alan harrastaa avantouintia, sillä vedän putken Saimaaseen ja sen putken päähän asennan ns. pulputtimen. Sen tarkoituksena on pitää noin 10×10 avanto yötä päivää avoinna, joten tervetuloa kaikki avantouimarit Rantalan rantaan ensi talvena.

Pynnösen Eljas on lupautunut muuraamaan ja saumaamaan uunin valmiiksi.

Jotta tässä ei tulisi mitään lööperiä puhutuksi niin mennäänpä asiaan, sillä huhtikuu lähestyy kovaa vauhtia, ja silloin taas tulee uusia asioita meidän kansalaisten noudatettavaksi. Kuten norpan suojelu. Se aiheuttaa meidän paikkakunnallamme liikennerajoituksia.

Viime kesänä (jos olette huomanneet) asetettiin ensimmäiset liikennemerkit järvialueelle, ja niitä lisätään ensimmäinen huhtikuuta kaikkiin paikkoihin, joissa maantie lähestyy Saimaata, kuten Mahkolanharjun alueelle, jonne tulee 20 km:n nopeusrajoitus. Rajoitus alkaa Surnointien läheisyydestä ja päättyy Jukarantien kohdalla. Tämä tarkoittaa sitä, että liikenteen melu halutaan mahdollisimman alas näiden järvitaipaleiden kohdalla, ettei kuutin eikä kuuttiemon rauhoitettu päiväuni häiriintyisi.

Myös raskas liikenne kielletään kokonaan alueella, jolla tie mukailee järvimaisemia. Lisäksi kaikki kielletään Saimaalla, niin moottorikelkkailu, mönkijät, laivaliikenne kuin sukellusveneellä ajokin. Uimiseen tulee myös tiettyjä rajoituksia mutta ne tulee voimaan vasta jäitten sulettua.  Sallittua on soutu, purjehtiminen, melominen kesällä ja talvella, ja hiihtää saa kunhan vaan hiihtää hiljaksiin, lylyllä ja kalhulla lykkien ja potkukelkalla saa tietyin rajoituksin ylittää vesistön. Moottoriveneellä ajo kielletään kokonaan Yö- ja Pöllävedellä sekä Käenniemenselällä. Erikoista tässä kuitenkin lienee se, että näitäkin kieltoja voi kohtuudella kiertää, aivan kuten maantiellä kovaa huristelijaa sakotetaan ankarimman mukaan ilman että hän kuitenkaan korttinsa menettäisi, mutta sakko on melkoinen. Veneilijä tosin menettää veneensä valtiolle. Ja asetus ja lakipykälät, jotka eduskunta päätti hiljaisuudessa talven pimeimpään aikaan, astuvat voimaan ensimmäinen huhtikuuta.

Kohta meillä (kunhan Saimaan hylje oppii kävelemään) on myös vaarana, että ne alkavat hirvien ja kauriitten lailla aiheuttaa maantiellä onnettomuuksia, ja niitäkin varten jo tulevana kevään huhtikuun alussa pystytetään varoitusmerkkejä tien laitamille.

Tämä juttu saattaa hieman vaikuttaa että olisin hyljevastainen, mutta se ei pidä paikkaansa, sillä minun puolestani hylkeet saavat lisääntyä ja ryömiä vaikka maalle. Tuolla Hailuodossa ne kyllä ovat kunnolla epäsuosiossa, mutta nehän ovatkin eri sukua kuin nämä meidän Saimaan norpat.

Kalastus onkin jo kielletty, kuten jo tiedättekin, siihen en sen enempää puutu.

Itseäni kuitenkin kismittää eniten tuo kalastuskielto, viime keväänä se oli jo voimassa, ja kun en saanut viedä verkkoja veteen silloin kun kalaa olisi saanut, niin tyydyin pyydystämään koko kesän aitan seinältä ja mitä tuli… lepän urpuja, koivun lehtiä, lepän lehtiä ja kuusen havuja.

Se siitä kalastuksesta – paras on olla puuttumatta kalastus- ja tieasioihin niin selviää monesta mutkaisesta riidasta.

Tässä hieman ajattelemisen aiheita synkiksi ja sateisiksi illoiksi, mutta eiköhän kaikki kuitenkin käänny paremmaksi kunhan huhtikuulle selvitään.

nenokkuiL iruaM

P.S. Myytävänä mm. kaksi moottorisahaa, 8 kirvestä, sirkkeli, kaksi pokasahaa, tylsäteräisiä, halkoliiteri ja halkomakone.

Edit this entry.