Archive for joulukuu, 2010

POSTIN KULJETUS

maanantai, joulukuu 6th, 2010

Postimatka Ristiina-Himalansaari vuonna 1942

Jokin aika sitten kerroin omia kokemuksiani (Mieluisa matka) kylämme postinjakelusta. Nyt Eero Kontinen muisteli kuinka sotavuotena -42 hän kuljetti postia saarellemme ja muihin kyliin.

Vuonna 1942 tammikun toisesta päivästä lokakuun 19. päivään asti postia kuljetti himalansaarelainen Eero Kontinen. Eero oli silloin nuori mies, vasta 17-vuotias ja siis vielä alaikäinen, mutta tehtävä lankesi hänelle siitä syystä, että viralliseksi posteljooniksi nimetty Eeron vanhempi veli Eino Kontinen oli kutsuttu sillä hetkellä tärkeämpään tehtävään tuonne Suomen silloisille itärajoille.

Hevonen ja polkupyörä

Talvella matka taittui hevosella ja talven jälkeen polkupyörällä. Posti kannettiin 3 kertaa viikossa Ristiinasta Himalansaaren Tapolaan. Postipäivät olivat maanantai, keskiviikko ja perjantai.

Kun reenjalaksen alta alkoi lumi sulaa, niin kulkupeliksi muuttui polkupyörä, jonka tarakalle postisäkki sitten asetettiin. Postimies lähti Himalansaarelta siinä klo 9 aikoihin kohti Ristiinaa. Tie ei silloin ollut kovin kummoisessa kunnossa, olihan kyse vanhasta käyrrytiestä jossa oli syvät kärrin pyörän uomat, joten piti yrittää ajaa keskitietä, joka sekään ei ollut kovin hääppöisessä kunnossa.

Eero muistelee kuinka posti kulki silloin ennen

Eero muistelee kuinka posti kulki silloin ennen.

Matkan vaiheista Eero kertoo seuraavaa: ”Autoja ei tainnut tulla yhtään vastaan eikä niitä tarvinnut ohittaakaan sinä aikana kun postinkantoa suoritin”. Postimatkan edestakainen pituus oli noin 60 km, ja silloinhan vanha tie kiemurteli ja kierteli melkein jokaisen aidanseipään kautta ennen kuin se Ristiinan tavoitti. Paluumatkan alettua ilta siinä alkoi jo hahmottua kunnes posti oli Tapolassa, siinä 17-18 paikkeilla.

Senaikaiset polkupyörät olivat kyllä vankkarakenteisia, mutta niissäkin oli huonot puolensa, nimittäin kumit. Aika useasti ilma pakeni pyörän kumista matkalla, ja kerrankin menomatkalla kun kumi puhkesi Taipaleen kylässä, niin ei auttanut muu kuin ottaa rengas kokonaan pois vanteelta ja jatkaa sitten pelkällä vanteella Korpelan kylään asti, josta Siiriäiseltä sain polkupyörän lainaksi.

Ristiinassa suutarimestari Kurvinen joutui useasti paikkailemaan pyöräni renkaita.”

Muitakin asioita hoidettiin postin ohella

”Ristiinassa postitalo oli silloisen Suur-Savon osuusliikkeen takapihalla. Siellä sitten odotin postiauton saapumista, joka toi postit Mikkelin suunnalta. Useasti jouduin toimittamaan kyläläisten apteekkiasioita ja kansanhuoltoon liittyviä asioita kirkolla, ja kerran kuukaudessa toimitin sokia-Hermannille eläkerahat, jotka kävin kuittaamassa pankista.

Talvella kun tein hevospelillä postimatkan Ristiinaan, niin usein oli tullen mennen joku kyytiläinen reessä, koska eihän tänne Himalansaareen ollut linja-autoliikennettä vielä avattu. Postisäkki painoi 50 kilon verran, joskus enemmänkin. Sattui kaksi kertaa, että piti tuoda vielä lomalainen pyörän putkella Himalansaarelle, toinen oli sotahommista lomalle tuleva Mäkelän Otto Himanen ja toisella kertaa samoista touhuista lomalle tullut Jaakkolan Eero Himanen”, kertoo Eero. Minä voin vain arvailla matkan vaikeutta. Onneksi kesä -42 oli ollut vähäsateinen, sepä siitä olisi vielä puuttunut että vettä olisi satanut vuoden 2009 syksyn lailla!

Mitä postisäkki sisälsi?

Eero kertoo: ”Ristiinan postia hoiti silloin Nikulan Jenni ja hänellä oli kaksi apulaista, joiden nimiä en jaksa muistaa. Länsi-Savo ilmestyi silloin niin kuin nytkin ja oli paikkakunnan yhteys muuhun maailmaan, sillä olihan sota käynnissä, joten jokapäiväisiin uutisiin kuuluivat tietysti rintamakuulumiset. Kirjeet, kortit ja paketit olivat osa päivittäistä postia.”

Postinkantajalla oli kuukausipalkka, joka siihen aikaan oli 1400 markkaa. Mitähän se olisi tämän päivän euroiksi muutettuna ja suhteessa? Ennen Eeron urakointia hommaa olivat hoitaneet ainakin Jalmari Pettinen (Päivärinteen Jallu) ja Liukkosen Antti. Tapolassa oli siis Himalansaaren postitoimipaikka ja sen hoitajana toimi silloin Urho Tikka, joka hoiti jatkopostin Liiansaarelle. Suurenlahden suunnan hoiti Hiski Haapiainen (Vehkorven Hiski). Tiirolaan postin kuljetti Eino Heinikainen. Eeron reitillä posti jätettiin matkalla Ristiinasta Kaivantoon, Rautlahteen, Korpelan kylään, Taipaleen kylään, Heiniemelle ja  lopuksi Tapolaan.

Kysyessäni millaisia kommelluksia tuona aikana Eerolle sattui, niin joskus taisi pyörä heittää selästään, ja kerran hevosreestä Rautlahdessa oli jonkin kylän posti pudonnut hankeen, mutta sekin oli löytänyt oikean osoitteen.

Kuva ja teksi: Mauri Liukkonen/KJ