Hyvät ystävät ja yhteistyökumppanit!

On aika kiittää kuluneesta vuodesta ja toivottaa Rauhallista Joulua ja Menestystä Uudelle vuodelle 2010!

Mikkelin yliopistokeskuksen koordinaatioyksikkö:

Matti Malinen

Ulla Jurvanen

Sirpa Taskinen

Hyvää Joulua ja onnellista uutta vuotta!

Mikkelin Marjukat

Rauhaisaa Joulun aikaa ja hyvää uutta vuotta!

Rauhallista Joulunaikaa ja Onnekasta Uutta Vuotta!

Tuukkala-Silvastin kaupunginosaseura

Rauhallista joulua ja

Onnellista Uutta Vuotta 2010!

”En tiedä, mitä tekisin!” hän hihkaisi äänellä, joka kaikui samalla kertaa niin naurua kuin nyyhkettäkin, ja sotkeutui perusteellisesti sukkiinsa. ”Olen kevyt kuin höyhen, onnellinen kuin enkeli ja hilpeä kuin koulupoika. Olen pyörällä päästäni kuin juopunut mies. Iloista joulua kaikille! Onnellista uutta vuotta koko maailmalle! Hei vain! Hep! Hurraa!” (Charles Dickens: Saiturin joulu)

Järvi-Suomen kylät ry yhtyy Scroogen riemuun!

http://www.jasky.net/

Mukana ovat mm. Kehitysmaayhdistys, Omega, Mikkelin Työttömät, TSL/Mikolon käsityöpaja, SPR, Luontoliitto, Maan Ystävät, Kirkon ulkomaanapu, Pelastakaa Lapset, Toimintakeskus, Unicef etc.

Tervetuloa ostoksille eettiseen Joulupuotiin Onnen Okariinaan
(vanhalla linja-autoasemalla, entinen K-kenkä)

Okariina on avoinna jouluun asti ma-pe 10-18, la 10-15 ja su 12-15.

Puodista voi ostaa erilaisia joululahjoja, Reilun Kaupan tuotteita, kodikkaita räsymattoja, mausteita, kahveja, käsitöitä, lämpimiä neuleita
tai vaikkapa vuohen tai kanoja Afrikasta lahjaksi ystävälle, jolla on jo kaikkea.

Tervetuloa ostoksille!

Minna Kurvinen

TSL

Tänään on taas aihetta juhlaan, on hyvä syy nostaa siniristilippu aamulla salkoon. Voimme taas käydä läpi joulukuun kuudenteen liittyviä riittejämme, Tuntemattoman sotilaan katsomista, kynttilöiden polttamista ja Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanoton seuraamista.

Tänään on kuitenkin poikkeuksellinen itsenäisyyspäivä. Marraskuun 30. päivä tuli kuluneeksi 70 vuotta talvisodan alkamisesta. Talvisodalla on suomalaisten mielissä oma erityinen asemansa: se oli – ja on – sankaritarina, se on Daavidin ja Goljatin tarina, se on tarina vääryydestä ja oikeudenmukaisuudesta. Mutta ennen kaikkea se on tarina Suomen ja suomalaisten selviytymisestä ja yksituumaisuudesta vaaran hetkellä.

Talvisodan merkitys on kansakuntamme kollektiivisessa mielessä muuttunut vuosikymmenten saatossa. Poliittisesti myrskyisillä 60- ja 70-luvuilla keskusteltiin hyvinkin vakavasti siitä, oliko talvisota kannattanut välttää myöntymällä Neuvostoliiton vaatimuksiin. Veteraaneille tokaistiin ”mitäs sinne läksitte”. Monet uskoivat vakavasti neuvostoliittolaisen historiankirjoituksen tulkintaan sodan syistä ja syyllisistä. Sittemmin mm. venäläisen talvisotaan perehtyneen historioitsijan Juri Kilinin mukaan päätös Suomen liittämisestä suureen neuvostokansojen perheeseen tapahtui jo vuosia ennen kuin talvisota alkoi. Sota itsessään oli vain tuon politiikan johdonmukainen seuraus.

Onneksemme tilanne on tänään toinen. Sodan syyt ja syylliset on tunnustettu itärajan molemmin puolin. Suomalaiset ovat oikeutetusti ylpeitä siitä, että itsenäisyys turvattiin vaikka sen hinta – 27 000 kaatunutta ja 43 000 – haavoittunutta – oli kova. Mutta  vaihtoehto olisi ollut vielä kovempi. Tänä päivänä veteraanien arvostus on sille kuuluvalla tasolla.

Talvisodan yksituumaisuuden kaltaista yhteisöllisyyttä tarvittaisiin tänäänkin. Yhteiskuntamme on pelottavalla tavalla eriarvoistumassa. Tämä on korostunut erityisesti kuluneena vuonna, jolloin pienestä suhdannehäiriöstä kehittyi lumivyöryn omaisesti maailman laajuinen lama, jonka vaikutukset päinvastaisista ennusteista huolimatta ylsivät voimakkaina tänne pohjan perukoillekin. Se on tuonut monelle perheelle jokapäiväiseen toimeentuloon liittyviä ongelmia. Nyt tarvittaisiin sitä samaa yksituumaisuutta, joka valtasi suomalaiset 70 vuotta sitten. Nytkään ei saisi kaveria jättää. Hyvän tilaisuuden kaverin auttamiseen tuo edessä oleva joulu: entäpä jos muistettaisiinkin vähäosaisia tuttuja tai tuntemattomia. Keinoja on monia, Pelastusarmeijan joulukeräyspadoista välittömään aineellisen tai aineettoman lahjan antamiseen.

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille.

Mauri Parantala

Suur-Savon reservipiirit

Toiminnanjohtaja

Tervetuloa kuulemaan Tuukkalan kaivausten uusimmista löydöistä!

FM, tutkija Esa Mikkola luennoi to 3.12.2009 klo 16:30 – 18:00 aiheesta

TUUKKALAN KAIVAUKSET SYKSYLLÄ 2009

Konsertti- ja kongressitalo Mikaeli, Sointukatu 1, 50100 Mikkeli

OHJELMA

AVAUS: Johtaja, professori Pirjo Siiskonen, Ruralia-instituutti

LUENTO: FM, tutkija Esa Mikkola

Luento käsittelee Mikkelin Tuukkalan ruumiskalmiston tutkimushistorian uusimpia tutkimustuloksia. Tuukkalan poikkeuksellisen rikas ja merkittävä kalmisto löytyi vuonna 1886 sotilaiden tasoittaessa Tuukkalan kasarmin itäpuolista harjoituskenttää. Arkeologisia tutkimuksia kalmistossa on toteutettu vuosina 1886, 1934 ja 1935. Edellisen kerran Tuukkalasta on tullut esille hautoja vuonna 1938 kalmistosta kertovan muistomerkin perustuksia kaivettaessa. Kaiken kaikkiaan Tukkalasta on löydetty yli 80 hautaa.

Museoviraston arkeologian osasto kaivoi Tuukkalassa 18.8. – 8.10.2009 Etelä-Savon Energian kaukolämpöhankkeeseen liittyen. Kaivauksissa löytyi jo tutkituksi otaksutulta alueelta kahdeksan hautaa, joista seitsemän oli ruumishautoja ja yksi polttohauta. Lähes kaikki haudat olivat esineellisiä. Löydettyjen esineiden perusteella haudat voidaan ajoittaa rautakauden lopulle tai varhaiskeskiaikaan (1200 – 1400 jKr.). Esineistön perustella myös vainajien sukupuoli on voitu määritellä. Kaivauksissa löydettiin myös kaksi lapsen hautaa, joista toinen osoittautui yllättäen esineistöltään nyt löydetyistä rikkaimmaksi.

PÄÄTÖSSANAT: Johtaja, professori Pirjo Siiskonen, Ruralia-instituutti

Luennoitsijana toimii FM Esa Mikkola. Mikkola työskentelee tutkijana Museoviraston arkeologian osastolla ja hän osallistuu arkeologisiin kenttätyöhankkeisiin. Esa Mikkola valmistui Helsingin yliopistosta vuonna 1996 pääaineenaan arkeologia. Hän on erikoistunut nuoremman rautakauden (700 – 1300 jKr.) erikoiskysymyksiin. Mikkelin Orijärven muinaispeltokohteen kaivaukset vuosina 1999 – 2006 sekä Laitilan Vainionmäen yleisökaivaushanke kuuluvat Esa Mikkolan tärkeimpiin kaivauksiin.

TILAISUUS ON MAKSUTON JA KAIKILLE AVOIN.

LÄMPIMÄSTI TERVETULOA!

Terveisin,

Mikkelin yliopistokeskuksen viestintä I Communication of Mikkeli University Consortium

Lisätietoja: Sirpa Taskinen I Suunnittelija I Planning officer

Mikkelin yliopistokeskus I Mikkeli University Consortium

Koordinaatioyksikkö I Co-ordination unit

Lönnrotinkatu 7, FI – 50100 MIKKELI

Tel. +358 50 374 1150

sirpa.taskinen @ muc.fi

www.muc.fi