Archive for 2009

Joulutervehdykset

perjantai, joulukuu 18th, 2009

muc_1

Hyvät ystävät ja yhteistyökumppanit!

On aika kiittää kuluneesta vuodesta ja toivottaa Rauhallista Joulua ja Menestystä Uudelle vuodelle 2010!

Mikkelin yliopistokeskuksen koordinaatioyksikkö:

Matti Malinen

Ulla Jurvanen

Sirpa Taskinen

joulukortti-mm

Hyvää Joulua ja onnellista uutta vuotta!
Mikkelin Marjukat

kortti_launiala_pienempi

Rauhaisaa Joulun aikaa ja hyvää uutta vuotta!

– Launiala seura ry.

joulu09_MM

Rauhallista joulua!
Mikkelin Mobilistit ry.

Sputnik II_IS

Rauhallista Joulunaikaa ja Onnekasta Uutta Vuotta!

Tuukkala-Silvastin kaupunginosaseura

emolanseura

Rauhallista joulua ja

Onnellista Uutta Vuotta 2010!

Emolan seura ry

KirkkokorttiPertunmaa

”En tiedä, mitä tekisin!” hän hihkaisi äänellä, joka kaikui samalla kertaa niin naurua kuin nyyhkettäkin, ja sotkeutui perusteellisesti sukkiinsa. ”Olen kevyt kuin höyhen, onnellinen kuin enkeli ja hilpeä kuin koulupoika. Olen pyörällä päästäni kuin juopunut mies. Iloista joulua kaikille! Onnellista uutta vuotta koko maailmalle! Hei vain! Hep! Hurraa!” (Charles Dickens: Saiturin joulu)

Järvi-Suomen kylät ry yhtyy Scroogen riemuun!

http://www.jasky.net/



Järjestöjen joulupuoti avattu Mikkelissä

keskiviikko, joulukuu 9th, 2009

Mukana ovat mm. Kehitysmaayhdistys, Omega, Mikkelin Työttömät, TSL/Mikolon käsityöpaja, SPR, Luontoliitto, Maan Ystävät, Kirkon ulkomaanapu, Pelastakaa Lapset, Toimintakeskus, Unicef etc.

Tervetuloa ostoksille eettiseen Joulupuotiin Onnen Okariinaan
(vanhalla linja-autoasemalla, entinen K-kenkä)

Okariina on avoinna jouluun asti ma-pe 10-18, la 10-15 ja su 12-15.

Puodista voi ostaa erilaisia joululahjoja, Reilun Kaupan tuotteita, kodikkaita räsymattoja, mausteita, kahveja, käsitöitä, lämpimiä neuleita
tai vaikkapa vuohen tai kanoja Afrikasta lahjaksi ystävälle, jolla on jo kaikkea.

Tervetuloa ostoksille!

Minna Kurvinen

TSL

Itsenäisyyspäivänä

sunnuntai, joulukuu 6th, 2009

Tänään on taas aihetta juhlaan, on hyvä syy nostaa siniristilippu aamulla salkoon. Voimme taas käydä läpi joulukuun kuudenteen liittyviä riittejämme, Tuntemattoman sotilaan katsomista, kynttilöiden polttamista ja Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanoton seuraamista.

Tänään on kuitenkin poikkeuksellinen itsenäisyyspäivä. Marraskuun 30. päivä tuli kuluneeksi 70 vuotta talvisodan alkamisesta. Talvisodalla on suomalaisten mielissä oma erityinen asemansa: se oli – ja on – sankaritarina, se on Daavidin ja Goljatin tarina, se on tarina vääryydestä ja oikeudenmukaisuudesta. Mutta ennen kaikkea se on tarina Suomen ja suomalaisten selviytymisestä ja yksituumaisuudesta vaaran hetkellä.

Talvisodan merkitys on kansakuntamme kollektiivisessa mielessä muuttunut vuosikymmenten saatossa. Poliittisesti myrskyisillä 60- ja 70-luvuilla keskusteltiin hyvinkin vakavasti siitä, oliko talvisota kannattanut välttää myöntymällä Neuvostoliiton vaatimuksiin. Veteraaneille tokaistiin ”mitäs sinne läksitte”. Monet uskoivat vakavasti neuvostoliittolaisen historiankirjoituksen tulkintaan sodan syistä ja syyllisistä. Sittemmin mm. venäläisen talvisotaan perehtyneen historioitsijan Juri Kilinin mukaan päätös Suomen liittämisestä suureen neuvostokansojen perheeseen tapahtui jo vuosia ennen kuin talvisota alkoi. Sota itsessään oli vain tuon politiikan johdonmukainen seuraus.

Onneksemme tilanne on tänään toinen. Sodan syyt ja syylliset on tunnustettu itärajan molemmin puolin. Suomalaiset ovat oikeutetusti ylpeitä siitä, että itsenäisyys turvattiin vaikka sen hinta – 27 000 kaatunutta ja 43 000 – haavoittunutta – oli kova. Mutta  vaihtoehto olisi ollut vielä kovempi. Tänä päivänä veteraanien arvostus on sille kuuluvalla tasolla.

Talvisodan yksituumaisuuden kaltaista yhteisöllisyyttä tarvittaisiin tänäänkin. Yhteiskuntamme on pelottavalla tavalla eriarvoistumassa. Tämä on korostunut erityisesti kuluneena vuonna, jolloin pienestä suhdannehäiriöstä kehittyi lumivyöryn omaisesti maailman laajuinen lama, jonka vaikutukset päinvastaisista ennusteista huolimatta ylsivät voimakkaina tänne pohjan perukoillekin. Se on tuonut monelle perheelle jokapäiväiseen toimeentuloon liittyviä ongelmia. Nyt tarvittaisiin sitä samaa yksituumaisuutta, joka valtasi suomalaiset 70 vuotta sitten. Nytkään ei saisi kaveria jättää. Hyvän tilaisuuden kaverin auttamiseen tuo edessä oleva joulu: entäpä jos muistettaisiinkin vähäosaisia tuttuja tai tuntemattomia. Keinoja on monia, Pelastusarmeijan joulukeräyspadoista välittömään aineellisen tai aineettoman lahjan antamiseen.

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille.

Mauri Parantala

Suur-Savon reservipiirit

Toiminnanjohtaja

Tuukkalan kaivaukset

tiistai, joulukuu 1st, 2009

Tervetuloa kuulemaan Tuukkalan kaivausten uusimmista löydöistä!

FM, tutkija Esa Mikkola luennoi to 3.12.2009 klo 16:30 – 18:00 aiheesta

TUUKKALAN KAIVAUKSET SYKSYLLÄ 2009

Konsertti- ja kongressitalo Mikaeli, Sointukatu 1, 50100 Mikkeli

OHJELMA

AVAUS: Johtaja, professori Pirjo Siiskonen, Ruralia-instituutti

LUENTO: FM, tutkija Esa Mikkola

Luento käsittelee Mikkelin Tuukkalan ruumiskalmiston tutkimushistorian uusimpia tutkimustuloksia. Tuukkalan poikkeuksellisen rikas ja merkittävä kalmisto löytyi vuonna 1886 sotilaiden tasoittaessa Tuukkalan kasarmin itäpuolista harjoituskenttää. Arkeologisia tutkimuksia kalmistossa on toteutettu vuosina 1886, 1934 ja 1935. Edellisen kerran Tuukkalasta on tullut esille hautoja vuonna 1938 kalmistosta kertovan muistomerkin perustuksia kaivettaessa. Kaiken kaikkiaan Tukkalasta on löydetty yli 80 hautaa.

Museoviraston arkeologian osasto kaivoi Tuukkalassa 18.8. – 8.10.2009 Etelä-Savon Energian kaukolämpöhankkeeseen liittyen. Kaivauksissa löytyi jo tutkituksi otaksutulta alueelta kahdeksan hautaa, joista seitsemän oli ruumishautoja ja yksi polttohauta. Lähes kaikki haudat olivat esineellisiä. Löydettyjen esineiden perusteella haudat voidaan ajoittaa rautakauden lopulle tai varhaiskeskiaikaan (1200 – 1400 jKr.). Esineistön perustella myös vainajien sukupuoli on voitu määritellä. Kaivauksissa löydettiin myös kaksi lapsen hautaa, joista toinen osoittautui yllättäen esineistöltään nyt löydetyistä rikkaimmaksi.

PÄÄTÖSSANAT: Johtaja, professori Pirjo Siiskonen, Ruralia-instituutti

Luennoitsijana toimii FM Esa Mikkola. Mikkola työskentelee tutkijana Museoviraston arkeologian osastolla ja hän osallistuu arkeologisiin kenttätyöhankkeisiin. Esa Mikkola valmistui Helsingin yliopistosta vuonna 1996 pääaineenaan arkeologia. Hän on erikoistunut nuoremman rautakauden (700 – 1300 jKr.) erikoiskysymyksiin. Mikkelin Orijärven muinaispeltokohteen kaivaukset vuosina 1999 – 2006 sekä Laitilan Vainionmäen yleisökaivaushanke kuuluvat Esa Mikkolan tärkeimpiin kaivauksiin.

TILAISUUS ON MAKSUTON JA KAIKILLE AVOIN.

LÄMPIMÄSTI TERVETULOA!

Terveisin,

Mikkelin yliopistokeskuksen viestintä I Communication of Mikkeli University Consortium

Lisätietoja: Sirpa Taskinen I Suunnittelija I Planning officer

Mikkelin yliopistokeskus I Mikkeli University Consortium

Koordinaatioyksikkö I Co-ordination unit

Lönnrotinkatu 7, FI – 50100 MIKKELI

Tel. +358 50 374 1150

sirpa.taskinen @ muc.fi

www.muc.fi

Jäskyn kirkkokortti myynnissä

tiistai, marraskuu 24th, 2009

Jäskyn joulukortin aiheena on Pertunmaan kirkko. Kauniin akvarellikortin on tehnyt Auli Eskola.

kirkko_AE

Taiteilija Auli Eskolan akvarelli Pertunmaan kirkosta.

Kirkkokortti myydään hintaan 1,50 euroa sis. kirjekuoren ja sen myynnillä on tärkeä merkitys Järvi-Suomen kylät ry:n toiminnan rahoittamisessa. Yli 200 kortin tilauksiin annetaan 30 % alennus.

Alle 50 kortin tilauksiin lisätään postimaksu, ei muita maksuja, lasku lähetetään korttien mukana. Yli 50 kortin tilauksiin Jäsky maksaa postimaksun.

Myös Mikkelin maaseurakunnan, Pieksämäen maaseurakunnan, Rantasalmen, Kangasniemen, Enonkosken, Mikkelin tuomiokirkon ja Puumalan kirkkokortit ovat vielä myynnissä.

Tilaukset kyläasiamieheltä. Kortteja myynnissä joulukuussa myös Mikkelin järjestöpuodissa.

http://www.jasky.net/pertunmaa.html

http://www.jasky.net/kirkkok.html

Magneettimies -elokuva

maanantai, lokakuu 26th, 2009

Elokuva esitetään Mikkelin Ritzissä perjantaina 30.10.2009 klo 16:30 ja paikan päällä on myös ohjaaja Arto Halonen kertomassa elokuvasta.

Magneettimies on dokumenttielokuva nuorena kuolleen lauluntekijän Pekka Strengin henkisestä ja kauaskantoisesta vaikutuksesta useiden ihmisten ajattelun ja elämänsuunnan kehittymiseen. Samalla elokuva on kertomus ihmisestä, joka oli liian hauras ympäröivään maailmaamme.

Streng oli maanläheinen ja ympäristöään herkästi aistiva ihminen, joka kirjoitti luonnosta ja eläimistä ja luonnon yhteyteen palaamisen tärkeydestä ”kylmien kaupunkien ja jääpuikkoihmisten” keskeltä. Musiikin tekemisen ohella Streng näytteli ja toimi mm. vapaaehtoisena Emmaus-järjestössä, hän olikin kaikkea sitä mitä moderni kulutusyhteiskunta pitää marginaalisena. Elokuvassa kerrotaan myös Strengille kääteentekevästä ajasta Paukkulan Suomen nuoriso-opistossa ja vanhat opiskelukaverit kertovat elävästi opiston tunnelmista vuosina 1965-66.

Pekka Streng kuoli syöpään 26-vuotiaana huhtikuussa 1975. Hän julkaisi ennen kuolemaansa levyt Magneettimiehen kuolema (1970) sekä Kesämaa (1972) (Love Records), ollen niiden tekoprosessin aikaan jo tietoinen lähestyvästä kuolemastaan. Elokuvassa seurataan myös Pekka Strengin tammikuussa 2009 julkaistun Unen Maa -albumin levytysprosessia sekä käydään Strengin elämäntarina lävitse hänet tunteneiden ihmisten kautta. Kaikki ihmiset jättävät maailmaan jäljen, usein merkityksellisemmän kuin uskommekaan. Elokuva on kertomus Pekka Strengin poikkeuksellisesta vaikutuksesta, mutta samalla myös meistä kaikista ja meidän jättämistämme jäljistä.

Magneettimiehen ensinäytös oli Helsingin Rakkautta & Anarkiaa elokuvafestivaaleilla. Ylen Aamu-TV kuvasi elokuvaa seuraavasti:
”Suomen kansainvälisesti arvostetuin dokumenttiohjaaja Arto Halonen on tehnyt henkilökohtaisimman ja mahdollisesti parhaan elokuvansa. Suomen ehkä arvoituksellisin lauluntekijä on saanut hyvin näköisensä elämänkertadokumentin.

Iltasanomat ja Yle Tähtihetki/Tarmo Poussu (4 tähteä)

Toivon että voisitte välittää tietoa elokuvasta kontakteillenne mahdollisimman laajasti, ja tulla suuremmallakin ryhmällä katsomaan elokuvaa. Voimme järjestää elokuvasta myös tilausnäytöksiä tarpeenne mukaan.

Elokuvan nettisivut: www.magneettimies.com

Venla Hellstedt

Apulaistuottaja
Art Films production AFP Oy

Kyläkoulu on vetovoimatekijä

tiistai, lokakuu 13th, 2009

Hirvensalmella on huomattu, että kyläkoulut vetävät kuntaan uusia asukkaita (LS 8.10.: ”Koulut säilytettävä, sanoo Hirvensalmen johtaja”).

Hirvensalmelle muuttajista kaksi kolmasosaa asettui muualle kuin kirkonkylälle. Koko maakunnassa miltei puolet uusista asuinrakennuksista nousee maakuntaliiton tonttibarometrin mukaan haja-asutusalueille.

Myös lasten oppimisympäristönä kyläkoulu on ihanteellinen. Yleensä kyläkouluissa on pienet oppilasryhmät ja koulupihat ovat usein virikkeellisempiä kuin isoissa kouluissa. Tietenkin lyhyellä koulumatkalla on suuri merkitys oppilaille.

Kokemusten mukaan lapset sopeutuvat erittäin hyvin yhdysluokkaopetukseen, vaikka samassa huoneessa opiskellaan eri asioita. Kasvatustieteen tohtori Taina Peltonen joka on tutkinut yhdysluokkaopetusta korostaa, että moni-ikäisten ryhmä on luonnollisempi kuin tasaikäisten ja siinä kehittyy taito ottaa huomioon heikompia ja auttaa nuorempia. Maailmalla multiage-luokkia muodostetaan jo isoihinkin kouluihin. Yhdysvalloissa koko Kentuckyn osavaltion perusopetus on järjestetty pääosin eri-ikäisopetuksena.

Eri maissa tehtyjen vertailujen mukaan pienten koulujen oppilaiden oppilaista kasvaa pärjääjiä: sekä oppimistulokset että myöhempi menestyminen opinnoissa ovat parempia pienissä kuin isoissa kouluissa (Pienkouluraportti, Suomen kylätoiminta ry 2008). Tärkeä syy parempiin tuloksiin on vanhempien ja kyläläisten aktiivisempi osallistuminen koulun elämään pienissä kouluissa. Myös oppilaat sitoutuvat paremmin pieneen kouluun ja syrjäytyminen on vähäisempää.

Kyläkoulupedagogiikkaa voidaan soveltaa myös taajamien kouluihin, siksi on kaikkien kannalta hyvä, että meillä on erikokoisia kouluja.

Koulut ovat kylien keskuksia, johon voidaan keskittää muitakin palveluja. Ne parantavat näin kylien yhteisöllisyyttä ja myös tärkeää turvallisuuden tunnetta maaseudulla. Etelä-Savossa on vielä noin sata peruskoulua. Ne ovat kauniin luonnon ohella tärkeä vetovoimatekijä, joka houkuttelee aktiivisia nuoria perheitä maakuntaan.

Henrik Hausen

Kyläasiamies

Järvi-Suomen kylät ry

Lue lisää: Pienkouluraportti

Etelä-Savon kyläpäivä Rantasalmella 24.10. klo 9-17

tiistai, lokakuu 13th, 2009

Maakunnallinen kyläpäivä järjestetään joka toinen vuosi, viimeksi syksyllä 2007 Punkaharjun Lustossa, tänä vuonna siis Rantasalmen Luontokeskus Oskarissa. Tavoitteena on lisätä maakunnan kylien välistä yhteistyötä ja kokemusten vaihtoa sekä tarjota ajankohtaista ohjelmaa.

Vuoden kyläpäivä polkaistaan käyntiin kello 9 Rantasalmen kunnan tarjoamalla runsaalla aamiaisella ravintola Rinssi-Everstissä. Kello 9-13 Rantasalmen kylien ja yhdistysten esittelyosastot Oskarissa.

Ohjelma on mielenkiintoinen:

10.00 Rantasalmen kunnanvaltuuston nuori puheenjohtaja, yrittäjä Toni Auvinen puhuu kunnan ja kylien kehittämisestä. Kunnan ohjelmakoordinaattorina Auvinen ideoi mm. Retkiluistelun Ykköskunta-kuntabrandiä. Hän toimii myös media-alan yrittäjänä ja opiskelee yhteiskuntapolitiikkaa.

10.30 Nuorisoalan osaamiskeskuksen Juvenian tutkimusjohtaja Katja Komonen arvioi tutkimustiedon pohjalta, mitä nuoret odottavat Etelä-Savolta asuinpaikkana. Yhteiskuntatieteiden tohtori Katja Komonen on osallistunut lukuisiin nuorisotutkimuksiin ja -hankkeisiin, mm. Etelä-Savon nuorisopoliittisen ohjelman kirjoittamiseen.

11.15 Linno – Linnansaaren kansallispuisto. Juha Taskisen filmi esittelee Linnansaaren puistoa eri vuodenaikoina

12.00 Lounas seisovasta pöydästä Ravintola Rinssi-Everstissä: karjalanpaisti, uunilohi, salaatit, kahvi

13.15 Siunattu hulluus, ote Tuusmäen kyläteatterin palkitusta näytelmästä 13.45 Jorma Kaimio esittää punnittuja näkemyksiä maaseudun elinvoimaisuudesta. Fil.tri. Jorma Kaimio on toiminut niin tutkijana kuin WSOY:n toimitusjohtajanakin ja on nyt mm. Etelä-Savon rakennusperintöyhdistyksen kantavia voimia.

14.30 Etelä-Savon vuoden kylän ja vuoden kunnan palkitseminen sekä muut muistamiset. Ohjelmassa myös musiikkia ja yhteislaulua.

15-17 Retki kylä- ja matkailukohteisiin

Kyläpäivän osallistumismaksu on 15 euroa sisältäen ohjelman, lounaan ja retken. Ilmoittautuminen 16.10. mennessä Henrik Hausenille, 0400-992 699, henhaus@gmail.com tai Leena Suhoselle, 050-544 5153. Ilmoita myös jos olet kiinnostunut linja-autokuljetuksesta. Ainakin Mikkelistä on suunnitteilla linja-auto.

Huomio! Välitä tämän uutiskirjeen tiedot kylääsi ja kaikille kiinnostuneille!

Dementiayhdistys palkitsi muistityössä ansioituneita

keskiviikko, lokakuu 7th, 2009

Mikkelin seudun dementiayhdistys juhli 20-vuotista toimintaansa keskiviikkona 30.9. Mikaelissa. Juhlaseminaarissa heittäydyttiin historiaan ja luodattiin tulevaisuutta. Muistisairaiden hyvän hoidon puolesta otti kantaa yhdistyksen oman väen lisäksi painava asiantuntijajoukko. Mikkeliläistä muistiosaamista jo yli 20 vuotta sitten kehittämässä olleet vanhempi tutkija Ulla Eloniemi-Sulkava ja geriatrian professori Raimo Sulkava esittivät katsauksen hyvän hoidon sisältöön ja lähivuosien näkymiin. Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen toi uutisia EU:n laajuisen Alzheimer-ohjelman valmistelusta.

Dementiayhdistys palkitsi Mikaelissa viisi dementiatyön voimanaista jäsenkunnastaan. Muistiliiton juuri eläkkeelle jäänyt toiminnanjohtaja Varpu Kettunen jakoi ansiomerkit viidelle ansioituneelle.

Yhdistyksen perustajajäsen Mirja Tarssanen sai ansiomerkin pitkäaikaisena puheenjohtajana, kunniapuheenjohtajana ja dementiaosaamisen kehittämistyön pioneerina. Niin ikään perustajajäsen Marja-Liisa Maisonen palkittiin ansiomerkillä pitkäaikaisesta työstään yhdistyksen sihteerinä ja hallituksen jäsenenä. Hän on myös yhdistyksen kunniajäsen.

Päivi Valli sai ansiomerkin työstään dementiatyön valtakunnallisena ja paikallisena vaikuttajana ja kehittäjänä. Valli on työskennellyt yhdistyksen palveluksessa muun muassa dementianeuvonnan käynnistäjänä maakunnassa. Hän on ollut pitkäaikainen hallituksen jäsen ja yhdistyksen puheenjohtaja vuosina 2002-2003.

Tuija Turunen pokkasi ansiomerkin työstään dementiatyön paikallisena vaikuttajana. Hän on ollut kehittämässä muun muassa muistisairaiden päivätoimintaa Mikkelissä. Turunen on myös osallistunut dementiayhdistyksen toimintaan hallituksen jäsenenä. Nykyisin hän ohjaa draamakouluttajana omaishoitajien teatteriryhmä Virtapiiriä.

Yhdistyksen nykyinen puheenjohtaja Marketta Evola palkittiin ansiomerkillä pitkäaikaisesta työstään dementiatyön vaikuttajana ja kehittäjänä ja yhdistyksen hallituksen jäsenenä, varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana. Evola on johtanut yhdistystä vuodesta 2003.

Mikkelin seudun dementiayhdistys on valtakunnallisen Muistiliiton jäsenjärjestö. Yhdistyksessä on 200 jäsentä.

DSC_0200

Ansiomerkin saaneet naiset: vasemmalta Marja-Liisa Maisonen, Päivi Valli, Marketta Evola, Mirja Tarssanen ja Tuija Turunen. Kuva: Päivi Suuniittu

Lue lisää: Muistiluotsin kotisivut

Syksyn värit

torstai, lokakuu 1st, 2009

102_5378

Syksyn värit.  Kuva: Arja Vähämäki

Miämedian lokakuun kuvakilpailu

Nyt kuvataan ”Syksyn värejä ja hehkua”. Tallenna ne digikameralla ja lähetä meille. Aikaa on lokakuun loppuun.

Miämedian kuvakilpailun säännöt

1. Kuvia voi olla 2 kpl / lähettäjä
2. Kuvalle voi antaa nimen
3. Kuvan ottajan nimi ja yhteystiedot
4. Millaisellla kameralla kuva on otettu
5. Jos kuvassa esiintyy muita henkilöitä, on hyvä olla kaikkien suostumus, että kuvan saa julkaista
6. Myös paperikuvat käyvät tai ne voi skannata, jolloin resoluutio nettisivulle 72
7. Lähetä kuvasi sähköpostilla 31.10.2009 mennessä arja.vahamaki@kansalaismedia.fi
8. Toimitus tarvittaessa rajaa ja muokkaa kuvia nettisivulle sopivaksi
9. Kuvia voi äänestää ja kommentoida heti sen jälkeen, kun ne ovat sivulla
10. Palautetta voi antaa myös sähköpostilla
11. Kuvat sivulle julkaisee Arja Vähämäki
12. Kilpailun päätuomarina toimii valokuvaaja Jere Lauha.

Lisätietoja:

Päätoimittaja Arja Vähämäki

0440 161 925

arja.vahamaki@kansalaismedia.fi

Nettilehti Miämedia – Mikkelin Ääni Verkossa

Lokakuun kuvakilpailu

syksyinen_poukama_KP

Syksyinen poukama. Kuvaaja: Kalevi Pylvänäinen. Kamera: Sony DSC HX1.

happamia_KP

Happamia, sanoi kettu… Kuvaaja: Kalevi Pylvänäinen. Kamera: Sony DSC HX1.

punainentupaja_VR

Punainen tupa ja … Kuvaaja: Vesa Ripatti. Kamera: Sony A 350

lehtikuuset_urpolassa_VR

Lehtikuuset Urpolassa. Kuvaaja: Vesa Ripatti. Kamera: Sony A 350

vaahtera_MR

Vaahtera. Kuvaaja: Mikko Rahikainen. Kamera: Nikon D40

yksinainen_MR

Yksinäinen. Kuvaaja: Mikko Rahikainen. Kamera: Nikon D40

syksyä09_ES

Myrsky, sade ja ilo. Kuvaaja: Eija Salokatve. Kamera: Olympus FE 210

kurpitsa2_ES

Kurpitsatalo. Kuvaaja: Eija Salokatve. Kamera: Olympos FE 210

kalat_OS

Ahvenia pyydettiin, taloussiikaa tuli. Kuvaaja: Olavi Summanen. Kamera: Olympos FE  210

sitikanuni_OS

”Sitikan” vihreä uni. Kuvaaja: Olavi Summanen. Kamera: Olympos FE 210

Kuvausaikaa lokakuun loppuun saakka. Voit lähettää myös vanhoja kuvia.

Toimitus